tasapainotus

FinnishEdit

EtymologyEdit

tasapainottaa (to balance) +‎ -us < tasapaino (balance)

NounEdit

tasapainotus

  1. balancing (act of putting something into balance)

DeclensionEdit

Inflection of tasapainotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative tasapainotus tasapainotukset
genitive tasapainotuksen tasapainotusten
tasapainotuksien
partitive tasapainotusta tasapainotuksia
illative tasapainotukseen tasapainotuksiin
singular plural
nominative tasapainotus tasapainotukset
accusative nom. tasapainotus tasapainotukset
gen. tasapainotuksen
genitive tasapainotuksen tasapainotusten
tasapainotuksien
partitive tasapainotusta tasapainotuksia
inessive tasapainotuksessa tasapainotuksissa
elative tasapainotuksesta tasapainotuksista
illative tasapainotukseen tasapainotuksiin
adessive tasapainotuksella tasapainotuksilla
ablative tasapainotukselta tasapainotuksilta
allative tasapainotukselle tasapainotuksille
essive tasapainotuksena tasapainotuksina
translative tasapainotukseksi tasapainotuksiksi
instructive tasapainotuksin
abessive tasapainotuksetta tasapainotuksitta
comitative tasapainotuksineen
Possessive forms of tasapainotus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person tasapainotukseni tasapainotuksemme
2nd person tasapainotuksesi tasapainotuksenne
3rd person tasapainotuksensa

Derived termsEdit