tietty

Finnish

Etymology

From the verb tietää (“to know”) → tiedetty (“known”) → by contraction, tietty.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtie̯tːy(ˣ)/, [ˈt̪ie̞̯t̪ːy(ʔ)]
• Rhymes: -ietːy
• Syllabification^(key): tiet‧ty

Adjective

tietty (not comparable)

1. certain (having been determined but unspecified), specific

   Tietyt ihmiset ovat hyviä bridgen pelaajia. ― Certain people are good at playing bridge.

2. designated

Declension

Inflection of tietty (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		tietty	tietyt
genitive		tietyn	tiettyjen
partitive		tiettyä	tiettyjä
illative		tiettyyn	tiettyihin
		singular	plural
nominative		tietty	tietyt
accusative	nom.	tietty	tietyt
	gen.	tietyn
genitive		tietyn	tiettyjen
partitive		tiettyä	tiettyjä
inessive		tietyssä	tietyissä
elative		tietystä	tietyistä
illative		tiettyyn	tiettyihin
adessive		tietyllä	tietyillä
ablative		tietyltä	tietyiltä
allative		tietylle	tietyille
essive		tiettynä	tiettyinä
translative		tietyksi	tietyiksi
instructive		—	tietyin
abessive		tietyttä	tietyittä
comitative		—	tiettyine

Possessive forms of tietty (type valo)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor	singular	plural
1st person	tiettyni	tiettymme
2nd person	tiettysi	tiettynne
3rd person	tiettynsä

Derived terms

• tietysti

Adverb

tietty

1. (dialectal or colloquial) Alternative form of tietenkin