tiltukkain

Ingrian

Etymology 1

From tiltukka- (“earring”) +‎ -in.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtiltukːɑi̯ne/, [ˈtʲiɫtŭkːəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtiltukːɑi̯n/, [ˈtiɫd̥ukːɑi̯n]
• Rhymes: -iltukːɑi̯n
• Hyphenation: til‧tuk‧kain

Noun

tiltukkain

1. diminutive of tiltukas
2. hit, blow

Declension

Declension of tiltukkain (type 1/kärpäin, no gradation)
	singular	plural
nominative	tiltukkain	tiltukkaiset
genitive	tiltukkaisen	tiltukkaisiin
partitive	tiltukkaista, tiltukkaist	tiltukkaisia
illative	tiltukkaisee	tiltukkaisii
inessive	tiltukkaisees	tiltukkaisiis
elative	tiltukkaisest	tiltukkaisist
allative	tiltukkaiselle	tiltukkaisille
adessive	tiltukkaiseel	tiltukkaisiil
ablative	tiltukkaiselt	tiltukkaisilt
translative	tiltukkaiseks	tiltukkaisiks
essive	tiltukkaisenna, tiltukkaiseen	tiltukkaisinna, tiltukkaisiin
exessive1)	tiltukkaisent	tiltukkaisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (hit, blow): isku, nappu, napsu

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtiltukːɑi̯n/, [ˈtʲiɫtŭkːəi̯n]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtiltukːɑhiːn/, [ˈtiɫd̥ukˌkɑhiːn]
• Rhymes: -iltukːɑi̯n, -ɑhiːn
• Hyphenation: til‧tuk‧kain

Noun

tiltukkain

1. genitive plural of tiltukas
2. Alternative spelling of tiltukkainna

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 585