tuikkailla

Finnish

Etymology

tuikata +‎ -illa (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtui̯kːɑi̯lːɑˣ/, [ˈt̪ui̯kːɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uikːɑilːɑ
• Syllabification^(key): tuik‧kail‧la

Verb

tuikkailla

1. (transitive) frequentative of tuikata (“to poke, thrust or prick”)

Conjugation

Inflection of tuikkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikkailen	en tuikkaile	1st sing.	olen tuikkaillut	en ole tuikkaillut
2nd sing.		tuikkailet	et tuikkaile	2nd sing.	olet tuikkaillut	et ole tuikkaillut
3rd sing.		tuikkailee	ei tuikkaile	3rd sing.	on tuikkaillut	ei ole tuikkaillut
1st plur.		tuikkailemme	emme tuikkaile	1st plur.	olemme tuikkailleet	emme ole tuikkailleet
2nd plur.		tuikkailette	ette tuikkaile	2nd plur.	olette tuikkailleet	ette ole tuikkailleet
3rd plur.		tuikkailevat	eivät tuikkaile	3rd plur.	ovat tuikkailleet	eivät ole tuikkailleet
passive		tuikkaillaan	ei tuikkailla	passive	on tuikkailtu	ei ole tuikkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikkailin	en tuikkaillut	1st sing.	olin tuikkaillut	en ollut tuikkaillut
2nd sing.		tuikkailit	et tuikkaillut	2nd sing.	olit tuikkaillut	et ollut tuikkaillut
3rd sing.		tuikkaili	ei tuikkaillut	3rd sing.	oli tuikkaillut	ei ollut tuikkaillut
1st plur.		tuikkailimme	emme tuikkailleet	1st plur.	olimme tuikkailleet	emme olleet tuikkailleet
2nd plur.		tuikkailitte	ette tuikkailleet	2nd plur.	olitte tuikkailleet	ette olleet tuikkailleet
3rd plur.		tuikkailivat	eivät tuikkailleet	3rd plur.	olivat tuikkailleet	eivät olleet tuikkailleet
passive		tuikkailtiin	ei tuikkailtu	passive	oli tuikkailtu	ei ollut tuikkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikkailisin	en tuikkailisi	1st sing.	olisin tuikkaillut	en olisi tuikkaillut
2nd sing.		tuikkailisit	et tuikkailisi	2nd sing.	olisit tuikkaillut	et olisi tuikkaillut
3rd sing.		tuikkailisi	ei tuikkailisi	3rd sing.	olisi tuikkaillut	ei olisi tuikkaillut
1st plur.		tuikkailisimme	emme tuikkailisi	1st plur.	olisimme tuikkailleet	emme olisi tuikkailleet
2nd plur.		tuikkailisitte	ette tuikkailisi	2nd plur.	olisitte tuikkailleet	ette olisi tuikkailleet
3rd plur.		tuikkailisivat	eivät tuikkailisi	3rd plur.	olisivat tuikkailleet	eivät olisi tuikkailleet
passive		tuikkailtaisiin	ei tuikkailtaisi	passive	olisi tuikkailtu	ei olisi tuikkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tuikkaile	älä tuikkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tuikkailkoon	älköön tuikkailko	3rd sing.	olkoon tuikkaillut	älköön olko tuikkaillut
1st plur.		tuikkailkaamme	älkäämme tuikkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tuikkailkaa	älkää tuikkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tuikkailkoot	älkööt tuikkailko	3rd plur.	olkoot tuikkailleet	älkööt olko tuikkailleet
passive		tuikkailtakoon	älköön tuikkailtako	passive	olkoon tuikkailtu	älköön olko tuikkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikkaillen	en tuikkaille	1st sing.	lienen tuikkaillut	en liene tuikkaillut
2nd sing.		tuikkaillet	et tuikkaille	2nd sing.	lienet tuikkaillut	et liene tuikkaillut
3rd sing.		tuikkaillee	ei tuikkaille	3rd sing.	lienee tuikkaillut	ei liene tuikkaillut
1st plur.		tuikkaillemme	emme tuikkaille	1st plur.	lienemme tuikkailleet	emme liene tuikkailleet
2nd plur.		tuikkaillette	ette tuikkaille	2nd plur.	lienette tuikkailleet	ette liene tuikkailleet
3rd plur.		tuikkaillevat	eivät tuikkaille	3rd plur.	lienevät tuikkailleet	eivät liene tuikkailleet
passive		tuikkailtaneen	ei tuikkailtane	passive	lienee tuikkailtu	ei liene tuikkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tuikkailla		present	tuikkaileva	tuikkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikkaillakseni tuikkaillaksemme 2nd tuikkaillaksesi tuikkaillaksenne 3rd tuikkaillakseen tuikkaillaksensa		past	tuikkaillut	tuikkailtu
2nd	inessive2	tuikkaillessa	tuikkailtaessa	agent3	tuikkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikkaillessani tuikkaillessamme 2nd tuikkaillessasi tuikkaillessanne 3rd tuikkaillessaan tuikkaillessansa		negative	tuikkailematon
	instructive	tuikkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	tuikkailemassa	—
	elative	tuikkailemasta	—
	illative	tuikkailemaan	—
	adessive	tuikkailemalla	—
	abessive	tuikkailematta	—
	instructive	tuikkaileman	tuikkailtaman
4th4	verbal noun	tuikkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikkailemaisillani tuikkailemaisillamme 2nd tuikkailemaisillasi tuikkailemaisillanne 3rd tuikkailemaisillaan tuikkailemaisillansa