tuikuttaa

Finnish

Etymology

tuikku +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtui̯kutːɑːˣ/, [ˈt̪ui̯kut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uikutːɑː
• Syllabification^(key): tui‧kut‧taa

Verb

tuikuttaa

1. (intransitive) to gleam, to glint

Conjugation

Inflection of tuikuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikutan	en tuikuta	1st sing.	olen tuikuttanut	en ole tuikuttanut
2nd sing.		tuikutat	et tuikuta	2nd sing.	olet tuikuttanut	et ole tuikuttanut
3rd sing.		tuikuttaa	ei tuikuta	3rd sing.	on tuikuttanut	ei ole tuikuttanut
1st plur.		tuikutamme	emme tuikuta	1st plur.	olemme tuikuttaneet	emme ole tuikuttaneet
2nd plur.		tuikutatte	ette tuikuta	2nd plur.	olette tuikuttaneet	ette ole tuikuttaneet
3rd plur.		tuikuttavat	eivät tuikuta	3rd plur.	ovat tuikuttaneet	eivät ole tuikuttaneet
passive		tuikutetaan	ei tuikuteta	passive	on tuikutettu	ei ole tuikutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikutin	en tuikuttanut	1st sing.	olin tuikuttanut	en ollut tuikuttanut
2nd sing.		tuikutit	et tuikuttanut	2nd sing.	olit tuikuttanut	et ollut tuikuttanut
3rd sing.		tuikutti	ei tuikuttanut	3rd sing.	oli tuikuttanut	ei ollut tuikuttanut
1st plur.		tuikutimme	emme tuikuttaneet	1st plur.	olimme tuikuttaneet	emme olleet tuikuttaneet
2nd plur.		tuikutitte	ette tuikuttaneet	2nd plur.	olitte tuikuttaneet	ette olleet tuikuttaneet
3rd plur.		tuikuttivat	eivät tuikuttaneet	3rd plur.	olivat tuikuttaneet	eivät olleet tuikuttaneet
passive		tuikutettiin	ei tuikutettu	passive	oli tuikutettu	ei ollut tuikutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikuttaisin	en tuikuttaisi	1st sing.	olisin tuikuttanut	en olisi tuikuttanut
2nd sing.		tuikuttaisit	et tuikuttaisi	2nd sing.	olisit tuikuttanut	et olisi tuikuttanut
3rd sing.		tuikuttaisi	ei tuikuttaisi	3rd sing.	olisi tuikuttanut	ei olisi tuikuttanut
1st plur.		tuikuttaisimme	emme tuikuttaisi	1st plur.	olisimme tuikuttaneet	emme olisi tuikuttaneet
2nd plur.		tuikuttaisitte	ette tuikuttaisi	2nd plur.	olisitte tuikuttaneet	ette olisi tuikuttaneet
3rd plur.		tuikuttaisivat	eivät tuikuttaisi	3rd plur.	olisivat tuikuttaneet	eivät olisi tuikuttaneet
passive		tuikutettaisiin	ei tuikutettaisi	passive	olisi tuikutettu	ei olisi tuikutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tuikuta	älä tuikuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tuikuttakoon	älköön tuikuttako	3rd sing.	olkoon tuikuttanut	älköön olko tuikuttanut
1st plur.		tuikuttakaamme	älkäämme tuikuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		tuikuttakaa	älkää tuikuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tuikuttakoot	älkööt tuikuttako	3rd plur.	olkoot tuikuttaneet	älkööt olko tuikuttaneet
passive		tuikutettakoon	älköön tuikutettako	passive	olkoon tuikutettu	älköön olko tuikutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tuikuttanen	en tuikuttane	1st sing.	lienen tuikuttanut	en liene tuikuttanut
2nd sing.		tuikuttanet	et tuikuttane	2nd sing.	lienet tuikuttanut	et liene tuikuttanut
3rd sing.		tuikuttanee	ei tuikuttane	3rd sing.	lienee tuikuttanut	ei liene tuikuttanut
1st plur.		tuikuttanemme	emme tuikuttane	1st plur.	lienemme tuikuttaneet	emme liene tuikuttaneet
2nd plur.		tuikuttanette	ette tuikuttane	2nd plur.	lienette tuikuttaneet	ette liene tuikuttaneet
3rd plur.		tuikuttanevat	eivät tuikuttane	3rd plur.	lienevät tuikuttaneet	eivät liene tuikuttaneet
passive		tuikutettaneen	ei tuikutettane	passive	lienee tuikutettu	ei liene tuikutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tuikuttaa		present	tuikuttava	tuikutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikuttaakseni tuikuttaaksemme 2nd tuikuttaaksesi tuikuttaaksenne 3rd tuikuttaakseen tuikuttaaksensa		past	tuikuttanut	tuikutettu
2nd	inessive2	tuikuttaessa	tuikutettaessa	agent3	tuikuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikuttaessani tuikuttaessamme 2nd tuikuttaessasi tuikuttaessanne 3rd tuikuttaessaan tuikuttaessansa		negative	tuikuttamaton
	instructive	tuikuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form tuikuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	tuikuttamassa	—
	elative	tuikuttamasta	—
	illative	tuikuttamaan	—
	adessive	tuikuttamalla	—
	abessive	tuikuttamatta	—
	instructive	tuikuttaman	tuikutettaman
4th4	verbal noun	tuikuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tuikuttamaisillani tuikuttamaisillamme 2nd tuikuttamaisillasi tuikuttamaisillanne 3rd tuikuttamaisillaan tuikuttamaisillansa

Derived terms

• tuikuttaminen
• tuikutus

 

Further reading

• “tuikuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kituuttaa