ummikko

Finnish

FWOTD – 16 September 2017

Etymology

From umpi- (“closed”) +‎ -kko.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈumːikːo/, [ˈumːikːo̞]
• Rhymes: -umːikːo
• Syllabification^(key): um‧mik‧ko

Noun

ummikko

1. a monolingual (person who speaks only their own mother tongue)
   • 1862, Julius Krohn, Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikana: ynnä kuvaelmia suomalaisuuden historiasta, pages 65–66:

     Mutta on myös mainittu että yliopisto toiselta puolen suomalaisuudelle on antanut suuremman voiman, varsinkin sillä keinoin että helpompi tilaisuus oppiin Suomen ummikkojen joukosta kohotti niin monta poikaa sivistyksen kukkuloille.

     But it has also been said that the university on the other hand has given greater power to the Finnish movement, particularly so that an easier chance to study among the monolinguals of Finland raised many boys into the heights of civilization.

2. (colloquial, by extension) layman; an untrained, unexperienced person (in relation to some topic)

   Synonym: maallikko

Declension

Inflection of ummikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)
nominative		ummikko	ummikot
genitive		ummikon	ummikkojen ummikoiden ummikoitten
partitive		ummikkoa	ummikkoja ummikoita
illative		ummikkoon	ummikkoihin ummikoihin
		singular	plural
nominative		ummikko	ummikot
accusative	nom.	ummikko	ummikot
	gen.	ummikon
genitive		ummikon	ummikkojen ummikoiden ummikoitten
partitive		ummikkoa	ummikkoja ummikoita
inessive		ummikossa	ummikoissa
elative		ummikosta	ummikoista
illative		ummikkoon	ummikkoihin ummikoihin
adessive		ummikolla	ummikoilla
ablative		ummikolta	ummikoilta
allative		ummikolle	ummikoille
essive		ummikkona	ummikkoina
translative		ummikoksi	ummikoiksi
abessive		ummikotta	ummikoitta
instructive		—	ummikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ummikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ummikkoni ummikkoni accusative nom. ummikkoni ummikkoni gen. ummikkoni genitive ummikkoni ummikkojeni ummikoideni ummikoitteni partitive ummikkoani ummikkojani ummikoitani inessive ummikossani ummikoissani elative ummikostani ummikoistani illative ummikkooni ummikkoihini ummikoihini adessive ummikollani ummikoillani ablative ummikoltani ummikoiltani allative ummikolleni ummikoilleni essive ummikkonani ummikkoinani translative ummikokseni ummikoikseni abessive ummikottani ummikoittani instructive — — comitative — ummikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative ummikkosi ummikkosi accusative nom. ummikkosi ummikkosi gen. ummikkosi genitive ummikkosi ummikkojesi ummikoidesi ummikoittesi partitive ummikkoasi ummikkojasi ummikoitasi inessive ummikossasi ummikoissasi elative ummikostasi ummikoistasi illative ummikkoosi ummikkoihisi ummikoihisi adessive ummikollasi ummikoillasi ablative ummikoltasi ummikoiltasi allative ummikollesi ummikoillesi essive ummikkonasi ummikkoinasi translative ummikoksesi ummikoiksesi abessive ummikottasi ummikoittasi instructive — — comitative — ummikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative ummikkomme ummikkomme accusative nom. ummikkomme ummikkomme gen. ummikkomme genitive ummikkomme ummikkojemme ummikoidemme ummikoittemme partitive ummikkoamme ummikkojamme ummikoitamme inessive ummikossamme ummikoissamme elative ummikostamme ummikoistamme illative ummikkoomme ummikkoihimme ummikoihimme adessive ummikollamme ummikoillamme ablative ummikoltamme ummikoiltamme allative ummikollemme ummikoillemme essive ummikkonamme ummikkoinamme translative ummikoksemme ummikoiksemme abessive ummikottamme ummikoittamme instructive — — comitative — ummikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative ummikkonne ummikkonne accusative nom. ummikkonne ummikkonne gen. ummikkonne genitive ummikkonne ummikkojenne ummikoidenne ummikoittenne partitive ummikkoanne ummikkojanne ummikoitanne inessive ummikossanne ummikoissanne elative ummikostanne ummikoistanne illative ummikkoonne ummikkoihinne ummikoihinne adessive ummikollanne ummikoillanne ablative ummikoltanne ummikoiltanne allative ummikollenne ummikoillenne essive ummikkonanne ummikkoinanne translative ummikoksenne ummikoiksenne abessive ummikottanne ummikoittanne instructive — — comitative — ummikkoinenne third-person possessor singular plural nominative ummikkonsa ummikkonsa accusative nom. ummikkonsa ummikkonsa gen. ummikkonsa genitive ummikkonsa ummikkojensa ummikoidensa ummikoittensa partitive ummikkoaan ummikkoansa ummikkojaan ummikoitaan ummikkojansa ummikoitansa inessive ummikossaan ummikossansa ummikoissaan ummikoissansa elative ummikostaan ummikostansa ummikoistaan ummikoistansa illative ummikkoonsa ummikkoihinsa ummikoihinsa adessive ummikollaan ummikollansa ummikoillaan ummikoillansa ablative ummikoltaan ummikoltansa ummikoiltaan ummikoiltansa allative ummikolleen ummikollensa ummikoilleen ummikoillensa essive ummikkonaan ummikkonansa ummikkoinaan ummikkoinansa translative ummikokseen ummikoksensa ummikoikseen ummikoiksensa abessive ummikottaan ummikottansa ummikoittaan ummikoittansa instructive — — comitative — ummikkoineen ummikkoinensa

Further reading

• “ummikko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04