urauttaa

Finnish

Etymology

ura +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈurɑutːɑːˣ/, [ˈurɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): u‧ra‧ut‧taa

Verb

urauttaa

1. (transitive) to rut, to groove (a road)

Conjugation

Inflection of urauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urautan	en urauta	1st sing.	olen urauttanut	en ole urauttanut
2nd sing.		urautat	et urauta	2nd sing.	olet urauttanut	et ole urauttanut
3rd sing.		urauttaa	ei urauta	3rd sing.	on urauttanut	ei ole urauttanut
1st plur.		urautamme	emme urauta	1st plur.	olemme urauttaneet	emme ole urauttaneet
2nd plur.		urautatte	ette urauta	2nd plur.	olette urauttaneet	ette ole urauttaneet
3rd plur.		urauttavat	eivät urauta	3rd plur.	ovat urauttaneet	eivät ole urauttaneet
passive		urautetaan	ei urauteta	passive	on urautettu	ei ole urautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urautin	en urauttanut	1st sing.	olin urauttanut	en ollut urauttanut
2nd sing.		urautit	et urauttanut	2nd sing.	olit urauttanut	et ollut urauttanut
3rd sing.		urautti	ei urauttanut	3rd sing.	oli urauttanut	ei ollut urauttanut
1st plur.		urautimme	emme urauttaneet	1st plur.	olimme urauttaneet	emme olleet urauttaneet
2nd plur.		urautitte	ette urauttaneet	2nd plur.	olitte urauttaneet	ette olleet urauttaneet
3rd plur.		urauttivat	eivät urauttaneet	3rd plur.	olivat urauttaneet	eivät olleet urauttaneet
passive		urautettiin	ei urautettu	passive	oli urautettu	ei ollut urautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urauttaisin	en urauttaisi	1st sing.	olisin urauttanut	en olisi urauttanut
2nd sing.		urauttaisit	et urauttaisi	2nd sing.	olisit urauttanut	et olisi urauttanut
3rd sing.		urauttaisi	ei urauttaisi	3rd sing.	olisi urauttanut	ei olisi urauttanut
1st plur.		urauttaisimme	emme urauttaisi	1st plur.	olisimme urauttaneet	emme olisi urauttaneet
2nd plur.		urauttaisitte	ette urauttaisi	2nd plur.	olisitte urauttaneet	ette olisi urauttaneet
3rd plur.		urauttaisivat	eivät urauttaisi	3rd plur.	olisivat urauttaneet	eivät olisi urauttaneet
passive		urautettaisiin	ei urautettaisi	passive	olisi urautettu	ei olisi urautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		urauta	älä urauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		urauttakoon	älköön urauttako	3rd sing.	olkoon urauttanut	älköön olko urauttanut
1st plur.		urauttakaamme	älkäämme urauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		urauttakaa	älkää urauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		urauttakoot	älkööt urauttako	3rd plur.	olkoot urauttaneet	älkööt olko urauttaneet
passive		urautettakoon	älköön urautettako	passive	olkoon urautettu	älköön olko urautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urauttanen	en urauttane	1st sing.	lienen urauttanut	en liene urauttanut
2nd sing.		urauttanet	et urauttane	2nd sing.	lienet urauttanut	et liene urauttanut
3rd sing.		urauttanee	ei urauttane	3rd sing.	lienee urauttanut	ei liene urauttanut
1st plur.		urauttanemme	emme urauttane	1st plur.	lienemme urauttaneet	emme liene urauttaneet
2nd plur.		urauttanette	ette urauttane	2nd plur.	lienette urauttaneet	ette liene urauttaneet
3rd plur.		urauttanevat	eivät urauttane	3rd plur.	lienevät urauttaneet	eivät liene urauttaneet
passive		urautettaneen	ei urautettane	passive	lienee urautettu	ei liene urautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		urauttaa		present	urauttava	urautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st urauttaakseni urauttaaksemme 2nd urauttaaksesi urauttaaksenne 3rd urauttaakseen urauttaaksensa		past	urauttanut	urautettu
2nd	inessive2	urauttaessa	urautettaessa	agent3	urauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st urauttaessani urauttaessamme 2nd urauttaessasi urauttaessanne 3rd urauttaessaan urauttaessansa		negative	urauttamaton
	instructive	urauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form urauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	urauttamassa	—
	elative	urauttamasta	—
	illative	urauttamaan	—
	adessive	urauttamalla	—
	abessive	urauttamatta	—
	instructive	urauttaman	urautettaman
4th4	verbal noun	urauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st urauttamaisillani urauttamaisillamme 2nd urauttamaisillasi urauttamaisillanne 3rd urauttamaisillaan urauttamaisillansa

Further reading

• “urauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• ratautua