väkkäräpuu

Ingrian

Etymology

From väkkärä (“swift”) +‎ puu (“wood”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋækːæræˌpuː/, [ˈʋækːəræˌpuː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋækːæræˌpuː/, [ˈʋækːæræˌpuː]
• Rhymes: -uː
• Hyphenation: väk‧kä‧rä‧puu

Noun

väkkäräpuu

1. spoke of a swift

Declension

Declension of väkkäräpuu (type 8/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	väkkäräpuu	väkkäräpuut
genitive	väkkäräpuun	väkkäräpuijen
partitive	väkkäräpuuta	väkkäräpuita
illative	väkkäräpuuhu	väkkäräpuihe
inessive	väkkäräpuus	väkkäräpuis
elative	väkkäräpuust	väkkäräpuist
allative	väkkäräpuulle	väkkäräpuille
adessive	väkkäräpuul	väkkäräpuil
ablative	väkkäräpuult	väkkäräpuilt
translative	väkkäräpuuks	väkkäräpuiks
essive	väkkäräpuunna, väkkäräpuun	väkkäräpuinna, väkkäräpuin
exessive1)	väkkäräpuunt	väkkäräpuint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 684