vanhentumisaika

FinnishEdit

EtymologyEdit

vanhentuminen +‎ aika

NounEdit

vanhentumisaika

  1. (law) prescription, limitation, negative prescription (time period within which a right must be exercised, unless the right will be extinguished)

DeclensionEdit

Inflection of vanhentumisaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation)
nominative vanhentumisaika vanhentumisajat
genitive vanhentumisajan vanhentumisaikojen
partitive vanhentumisaikaa vanhentumisaikoja
illative vanhentumisaikaan vanhentumisaikoihin
singular plural
nominative vanhentumisaika vanhentumisajat
accusative nom. vanhentumisaika vanhentumisajat
gen. vanhentumisajan
genitive vanhentumisajan vanhentumisaikojen
vanhentumisaikainrare
partitive vanhentumisaikaa vanhentumisaikoja
inessive vanhentumisajassa vanhentumisajoissa
elative vanhentumisajasta vanhentumisajoista
illative vanhentumisaikaan vanhentumisaikoihin
adessive vanhentumisajalla vanhentumisajoilla
ablative vanhentumisajalta vanhentumisajoilta
allative vanhentumisajalle vanhentumisajoille
essive vanhentumisaikana vanhentumisaikoina
translative vanhentumisajaksi vanhentumisajoiksi
instructive vanhentumisajoin
abessive vanhentumisajatta vanhentumisajoitta
comitative vanhentumisaikoineen
Possessive forms of vanhentumisaika (type kala)
possessor singular plural
1st person vanhentumisaikani vanhentumisaikamme
2nd person vanhentumisaikasi vanhentumisaikanne
3rd person vanhentumisaikansa