vankistaa

Finnish

Etymology

vankka +‎ -istaa (factitive aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑŋkistɑːˣ/, [ˈʋɑ̝ŋk̟is̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑŋkistɑː
• Syllabification^(key): van‧kis‧taa

Verb

vankistaa

1. (transitive) to make robust or sturdy

Conjugation

Inflection of vankistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vankistan	en vankista	1st sing.	olen vankistanut	en ole vankistanut
2nd sing.		vankistat	et vankista	2nd sing.	olet vankistanut	et ole vankistanut
3rd sing.		vankistaa	ei vankista	3rd sing.	on vankistanut	ei ole vankistanut
1st plur.		vankistamme	emme vankista	1st plur.	olemme vankistaneet	emme ole vankistaneet
2nd plur.		vankistatte	ette vankista	2nd plur.	olette vankistaneet	ette ole vankistaneet
3rd plur.		vankistavat	eivät vankista	3rd plur.	ovat vankistaneet	eivät ole vankistaneet
passive		vankistetaan	ei vankisteta	passive	on vankistettu	ei ole vankistettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vankistin	en vankistanut	1st sing.	olin vankistanut	en ollut vankistanut
2nd sing.		vankistit	et vankistanut	2nd sing.	olit vankistanut	et ollut vankistanut
3rd sing.		vankisti	ei vankistanut	3rd sing.	oli vankistanut	ei ollut vankistanut
1st plur.		vankistimme	emme vankistaneet	1st plur.	olimme vankistaneet	emme olleet vankistaneet
2nd plur.		vankistitte	ette vankistaneet	2nd plur.	olitte vankistaneet	ette olleet vankistaneet
3rd plur.		vankistivat	eivät vankistaneet	3rd plur.	olivat vankistaneet	eivät olleet vankistaneet
passive		vankistettiin	ei vankistettu	passive	oli vankistettu	ei ollut vankistettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vankistaisin	en vankistaisi	1st sing.	olisin vankistanut	en olisi vankistanut
2nd sing.		vankistaisit	et vankistaisi	2nd sing.	olisit vankistanut	et olisi vankistanut
3rd sing.		vankistaisi	ei vankistaisi	3rd sing.	olisi vankistanut	ei olisi vankistanut
1st plur.		vankistaisimme	emme vankistaisi	1st plur.	olisimme vankistaneet	emme olisi vankistaneet
2nd plur.		vankistaisitte	ette vankistaisi	2nd plur.	olisitte vankistaneet	ette olisi vankistaneet
3rd plur.		vankistaisivat	eivät vankistaisi	3rd plur.	olisivat vankistaneet	eivät olisi vankistaneet
passive		vankistettaisiin	ei vankistettaisi	passive	olisi vankistettu	ei olisi vankistettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vankista	älä vankista	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vankistakoon	älköön vankistako	3rd sing.	olkoon vankistanut	älköön olko vankistanut
1st plur.		vankistakaamme	älkäämme vankistako	1st plur.	—	—
2nd plur.		vankistakaa	älkää vankistako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vankistakoot	älkööt vankistako	3rd plur.	olkoot vankistaneet	älkööt olko vankistaneet
passive		vankistettakoon	älköön vankistettako	passive	olkoon vankistettu	älköön olko vankistettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vankistanen	en vankistane	1st sing.	lienen vankistanut	en liene vankistanut
2nd sing.		vankistanet	et vankistane	2nd sing.	lienet vankistanut	et liene vankistanut
3rd sing.		vankistanee	ei vankistane	3rd sing.	lienee vankistanut	ei liene vankistanut
1st plur.		vankistanemme	emme vankistane	1st plur.	lienemme vankistaneet	emme liene vankistaneet
2nd plur.		vankistanette	ette vankistane	2nd plur.	lienette vankistaneet	ette liene vankistaneet
3rd plur.		vankistanevat	eivät vankistane	3rd plur.	lienevät vankistaneet	eivät liene vankistaneet
passive		vankistettaneen	ei vankistettane	passive	lienee vankistettu	ei liene vankistettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vankistaa		present	vankistava	vankistettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vankistaakseni vankistaaksemme 2nd vankistaaksesi vankistaaksenne 3rd vankistaakseen vankistaaksensa		past	vankistanut	vankistettu
2nd	inessive2	vankistaessa	vankistettaessa	agent3	vankistama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vankistaessani vankistaessamme 2nd vankistaessasi vankistaessanne 3rd vankistaessaan vankistaessansa		negative	vankistamaton
	instructive	vankistaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form vankistaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	vankistamassa	—
	elative	vankistamasta	—
	illative	vankistamaan	—
	adessive	vankistamalla	—
	abessive	vankistamatta	—
	instructive	vankistaman	vankistettaman
4th4	verbal noun	vankistaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vankistamaisillani vankistamaisillamme 2nd vankistamaisillasi vankistamaisillanne 3rd vankistamaisillaan vankistamaisillansa

Derived terms

• vankistaminen
• vankistua
• vankistus

 

Further reading

• “vankistaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• kanavista, navakasti