varjokas

Ingrian

Etymology

From varjo (“shelter”) +‎ -kas.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑrjokɑs/, [ˈʋɑrjŏ̞kəz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑrjokɑs/, [ˈʋɑrjo̞ɡ̊ɑʒ̥]
• Rhymes: -ɑrjokɑs
• Hyphenation: var‧jo‧kas

Adjective

varjokas (comparative varjokkaamp)

1. sheltered

Declension

Declension of varjokas (type 2/patsas, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	varjokas	varjokkaat
genitive	varjokkaan	varjokkain
partitive	varjokasta, varjokast	varjokkaita, varjokkaja
illative	varjokkaasse	varjokkaisse
inessive	varjokkaas	varjokkais
elative	varjokkaast	varjokkaist
allative	varjokkaalle	varjokkaille
adessive	varjokkaal	varjokkail
ablative	varjokkaalt	varjokkailt
translative	varjokkaaks	varjokkaiks
essive	varjokkaanna, varjokkaan	varjokkainna, varjokkain
exessive1)	varjokkaant	varjokkaint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 642