viirata

Finnish

Etymology

Possibly from English veer.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiːrɑtɑˣ/, [ˈʋiːrɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iːrɑtɑ
• Syllabification^(key): vii‧ra‧ta

Verb

viirata (colloquial)

1. (intransitive) to veer (off direction)
2. (intransitive, idiomatic, ~ päästä) to be insane, to be out of one's mind

   Hänellä viiraa päästä.

   He/she is out of his/her mind.

Conjugation

Inflection of viirata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viiraan	en viiraa	1st sing.	olen viirannut	en ole viirannut
2nd sing.		viiraat	et viiraa	2nd sing.	olet viirannut	et ole viirannut
3rd sing.		viiraa	ei viiraa	3rd sing.	on viirannut	ei ole viirannut
1st plur.		viiraamme	emme viiraa	1st plur.	olemme viiranneet	emme ole viiranneet
2nd plur.		viiraatte	ette viiraa	2nd plur.	olette viiranneet	ette ole viiranneet
3rd plur.		viiraavat	eivät viiraa	3rd plur.	ovat viiranneet	eivät ole viiranneet
passive		viirataan	ei viirata	passive	on viirattu	ei ole viirattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viirasin	en viirannut	1st sing.	olin viirannut	en ollut viirannut
2nd sing.		viirasit	et viirannut	2nd sing.	olit viirannut	et ollut viirannut
3rd sing.		viirasi	ei viirannut	3rd sing.	oli viirannut	ei ollut viirannut
1st plur.		viirasimme	emme viiranneet	1st plur.	olimme viiranneet	emme olleet viiranneet
2nd plur.		viirasitte	ette viiranneet	2nd plur.	olitte viiranneet	ette olleet viiranneet
3rd plur.		viirasivat	eivät viiranneet	3rd plur.	olivat viiranneet	eivät olleet viiranneet
passive		viirattiin	ei viirattu	passive	oli viirattu	ei ollut viirattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viiraisin	en viiraisi	1st sing.	olisin viirannut	en olisi viirannut
2nd sing.		viiraisit	et viiraisi	2nd sing.	olisit viirannut	et olisi viirannut
3rd sing.		viiraisi	ei viiraisi	3rd sing.	olisi viirannut	ei olisi viirannut
1st plur.		viiraisimme	emme viiraisi	1st plur.	olisimme viiranneet	emme olisi viiranneet
2nd plur.		viiraisitte	ette viiraisi	2nd plur.	olisitte viiranneet	ette olisi viiranneet
3rd plur.		viiraisivat	eivät viiraisi	3rd plur.	olisivat viiranneet	eivät olisi viiranneet
passive		viirattaisiin	ei viirattaisi	passive	olisi viirattu	ei olisi viirattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		viiraa	älä viiraa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		viiratkoon	älköön viiratko	3rd sing.	olkoon viirannut	älköön olko viirannut
1st plur.		viiratkaamme	älkäämme viiratko	1st plur.	—	—
2nd plur.		viiratkaa	älkää viiratko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		viiratkoot	älkööt viiratko	3rd plur.	olkoot viiranneet	älkööt olko viiranneet
passive		viirattakoon	älköön viirattako	passive	olkoon viirattu	älköön olko viirattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viirannen	en viiranne	1st sing.	lienen viirannut	en liene viirannut
2nd sing.		viirannet	et viiranne	2nd sing.	lienet viirannut	et liene viirannut
3rd sing.		viirannee	ei viiranne	3rd sing.	lienee viirannut	ei liene viirannut
1st plur.		viirannemme	emme viiranne	1st plur.	lienemme viiranneet	emme liene viiranneet
2nd plur.		viirannette	ette viiranne	2nd plur.	lienette viiranneet	ette liene viiranneet
3rd plur.		viirannevat	eivät viiranne	3rd plur.	lienevät viiranneet	eivät liene viiranneet
passive		viirattaneen	ei viirattane	passive	lienee viirattu	ei liene viirattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		viirata		present	viiraava	viirattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viiratakseni viirataksemme 2nd viirataksesi viirataksenne 3rd viiratakseen viirataksensa		past	viirannut	viirattu
2nd	inessive2	viiratessa	viirattaessa	agent3	viiraama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st viiratessani viiratessamme 2nd viiratessasi viiratessanne 3rd viiratessaan viiratessansa		negative	viiraamaton
	instructive	viiraten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	viiraamassa	—
	elative	viiraamasta	—
	illative	viiraamaan	—
	adessive	viiraamalla	—
	abessive	viiraamatta	—
	instructive	viiraaman	viirattaman
4th4	verbal noun	viiraaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viiraamaisillani viiraamaisillamme 2nd viiraamaisillasi viiraamaisillanne 3rd viiraamaisillaan viiraamaisillansa

Further reading

• “viirata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• riivata