virkailla

Finnish

Etymology

virka +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋirkɑi̯lːɑˣ/, [ˈʋirkɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -irkɑilːɑ
• Syllabification^(key): vir‧kail‧la

Verb

virkailla (dialectal)

1. (intransitive) to stall, drag one's feet, procrastinate

Conjugation

Inflection of virkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virkailen	en virkaile	1st sing.	olen virkaillut	en ole virkaillut
2nd sing.		virkailet	et virkaile	2nd sing.	olet virkaillut	et ole virkaillut
3rd sing.		virkailee	ei virkaile	3rd sing.	on virkaillut	ei ole virkaillut
1st plur.		virkailemme	emme virkaile	1st plur.	olemme virkailleet	emme ole virkailleet
2nd plur.		virkailette	ette virkaile	2nd plur.	olette virkailleet	ette ole virkailleet
3rd plur.		virkailevat	eivät virkaile	3rd plur.	ovat virkailleet	eivät ole virkailleet
passive		virkaillaan	ei virkailla	passive	on virkailtu	ei ole virkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virkailin	en virkaillut	1st sing.	olin virkaillut	en ollut virkaillut
2nd sing.		virkailit	et virkaillut	2nd sing.	olit virkaillut	et ollut virkaillut
3rd sing.		virkaili	ei virkaillut	3rd sing.	oli virkaillut	ei ollut virkaillut
1st plur.		virkailimme	emme virkailleet	1st plur.	olimme virkailleet	emme olleet virkailleet
2nd plur.		virkailitte	ette virkailleet	2nd plur.	olitte virkailleet	ette olleet virkailleet
3rd plur.		virkailivat	eivät virkailleet	3rd plur.	olivat virkailleet	eivät olleet virkailleet
passive		virkailtiin	ei virkailtu	passive	oli virkailtu	ei ollut virkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virkailisin	en virkailisi	1st sing.	olisin virkaillut	en olisi virkaillut
2nd sing.		virkailisit	et virkailisi	2nd sing.	olisit virkaillut	et olisi virkaillut
3rd sing.		virkailisi	ei virkailisi	3rd sing.	olisi virkaillut	ei olisi virkaillut
1st plur.		virkailisimme	emme virkailisi	1st plur.	olisimme virkailleet	emme olisi virkailleet
2nd plur.		virkailisitte	ette virkailisi	2nd plur.	olisitte virkailleet	ette olisi virkailleet
3rd plur.		virkailisivat	eivät virkailisi	3rd plur.	olisivat virkailleet	eivät olisi virkailleet
passive		virkailtaisiin	ei virkailtaisi	passive	olisi virkailtu	ei olisi virkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		virkaile	älä virkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		virkailkoon	älköön virkailko	3rd sing.	olkoon virkaillut	älköön olko virkaillut
1st plur.		virkailkaamme	älkäämme virkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		virkailkaa	älkää virkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		virkailkoot	älkööt virkailko	3rd plur.	olkoot virkailleet	älkööt olko virkailleet
passive		virkailtakoon	älköön virkailtako	passive	olkoon virkailtu	älköön olko virkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virkaillen	en virkaille	1st sing.	lienen virkaillut	en liene virkaillut
2nd sing.		virkaillet	et virkaille	2nd sing.	lienet virkaillut	et liene virkaillut
3rd sing.		virkaillee	ei virkaille	3rd sing.	lienee virkaillut	ei liene virkaillut
1st plur.		virkaillemme	emme virkaille	1st plur.	lienemme virkailleet	emme liene virkailleet
2nd plur.		virkaillette	ette virkaille	2nd plur.	lienette virkailleet	ette liene virkailleet
3rd plur.		virkaillevat	eivät virkaille	3rd plur.	lienevät virkailleet	eivät liene virkailleet
passive		virkailtaneen	ei virkailtane	passive	lienee virkailtu	ei liene virkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		virkailla		present	virkaileva	virkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st virkaillakseni virkaillaksemme 2nd virkaillaksesi virkaillaksenne 3rd virkaillakseen virkaillaksensa		past	virkaillut	virkailtu
2nd	inessive2	virkaillessa	virkailtaessa	agent3	virkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st virkaillessani virkaillessamme 2nd virkaillessasi virkaillessanne 3rd virkaillessaan virkaillessansa		negative	virkailematon
	instructive	virkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	virkailemassa	—
	elative	virkailemasta	—
	illative	virkailemaan	—
	adessive	virkailemalla	—
	abessive	virkailematta	—
	instructive	virkaileman	virkailtaman
4th4	verbal noun	virkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st virkailemaisillani virkailemaisillamme 2nd virkailemaisillasi virkailemaisillanne 3rd virkailemaisillaan virkailemaisillansa

Derived terms

• virkailija

 

Further reading

• “virkailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04