Open main menu

Wiktionary β

Contents

FinnishEdit

EtymologyEdit

yksi (one) >

AdjectiveEdit

yhteinen (comparative yhteisempi, superlative yhteisin)

  1. common, shared, joint
  2. As modifier in compound terms signifies collaborative, collective, co-, co-ed.

DeclensionEdit

Inflection of yhteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yhteinen yhteiset
genitive yhteisen yhteisten
yhteisien
partitive yhteistä yhteisiä
illative yhteiseen yhteisiin
singular plural
nominative yhteinen yhteiset
accusative nom. yhteinen yhteiset
gen. yhteisen
genitive yhteisen yhteisten
yhteisien
partitive yhteistä yhteisiä
inessive yhteisessä yhteisissä
elative yhteisestä yhteisistä
illative yhteiseen yhteisiin
adessive yhteisellä yhteisillä
ablative yhteiseltä yhteisiltä
allative yhteiselle yhteisille
essive yhteisenä yhteisinä
translative yhteiseksi yhteisiksi
instructive yhteisin
abessive yhteisettä yhteisittä
comitative yhteisine

Usage notesEdit

  • "to share" may be expressed with "olla yhteinen".
    Meillä on yhteinen asunto.
    We share a flat.

SynonymsEdit

AntonymsEdit

Derived termsEdit

CompoundsEdit

Related termsEdit