tarvis

Estonian

Etymology

From Proto-Finnic *tarbis, borrowed from Proto-Germanic *þarbaz, *þarbō. Compare Swedish tarv and Gothic 𐌸𐌰𐍂𐌱𐌰 (þarba). Cognate to Finnish tarve and Votic tarvis.

Adverb

tarvis (not comparable)

1. necessary, required, needed

   Meil on tarvis minna.

   We have to go.

Derived terms

• tarve
• tarbima

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *tarbis, a variant of *tarbëh. Cognate with Ingrian tarvis, Estonian tarvis.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑrʋis/, [ˈt̪ɑ̝rʋis̠]
• Rhymes: -ɑrʋis
• Syllabification^(key): tar‧vis

Noun

tarvis (dialectal, informal)

1. need, necessity

   Synonym: tarve

   Onko sillä tarvis käydä ulkona?

   Does it need to go outside?

   Onko tarvista vasaralle?

   Do you need a hammer?

Declension

In practice, only the nominative and partitive singular forms are used.

Inflection of tarvis (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		tarvis	tarvikset
genitive		tarviksen	tarvisten tarviksien
partitive		tarvista	tarviksia
illative		tarvikseen	tarviksiin
		singular	plural
nominative		tarvis	tarvikset
accusative	nom.	tarvis	tarvikset
	gen.	tarviksen
genitive		tarviksen	tarvisten tarviksien
partitive		tarvista	tarviksia
inessive		tarviksessa	tarviksissa
elative		tarviksesta	tarviksista
illative		tarvikseen	tarviksiin
adessive		tarviksella	tarviksilla
ablative		tarvikselta	tarviksilta
allative		tarvikselle	tarviksille
essive		tarviksena	tarviksina
translative		tarvikseksi	tarviksiksi
abessive		tarviksetta	tarviksitta
instructive		—	tarviksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tarvis (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tarvikseni tarvikseni accusative nom. tarvikseni tarvikseni gen. tarvikseni genitive tarvikseni tarvisteni tarviksieni partitive tarvistani tarviksiani inessive tarviksessani tarviksissani elative tarviksestani tarviksistani illative tarvikseeni tarviksiini adessive tarviksellani tarviksillani ablative tarvikseltani tarviksiltani allative tarvikselleni tarviksilleni essive tarviksenani tarviksinani translative tarviksekseni tarviksikseni abessive tarviksettani tarviksittani instructive — — comitative — tarviksineni second-person singular possessor singular plural nominative tarviksesi tarviksesi accusative nom. tarviksesi tarviksesi gen. tarviksesi genitive tarviksesi tarvistesi tarviksiesi partitive tarvistasi tarviksiasi inessive tarviksessasi tarviksissasi elative tarviksestasi tarviksistasi illative tarvikseesi tarviksiisi adessive tarviksellasi tarviksillasi ablative tarvikseltasi tarviksiltasi allative tarviksellesi tarviksillesi essive tarviksenasi tarviksinasi translative tarvikseksesi tarviksiksesi abessive tarviksettasi tarviksittasi instructive — — comitative — tarviksinesi first-person plural possessor singular plural nominative tarviksemme tarviksemme accusative nom. tarviksemme tarviksemme gen. tarviksemme genitive tarviksemme tarvistemme tarviksiemme partitive tarvistamme tarviksiamme inessive tarviksessamme tarviksissamme elative tarviksestamme tarviksistamme illative tarvikseemme tarviksiimme adessive tarviksellamme tarviksillamme ablative tarvikseltamme tarviksiltamme allative tarviksellemme tarviksillemme essive tarviksenamme tarviksinamme translative tarvikseksemme tarviksiksemme abessive tarviksettamme tarviksittamme instructive — — comitative — tarviksinemme second-person plural possessor singular plural nominative tarviksenne tarviksenne accusative nom. tarviksenne tarviksenne gen. tarviksenne genitive tarviksenne tarvistenne tarviksienne partitive tarvistanne tarviksianne inessive tarviksessanne tarviksissanne elative tarviksestanne tarviksistanne illative tarvikseenne tarviksiinne adessive tarviksellanne tarviksillanne ablative tarvikseltanne tarviksiltanne allative tarviksellenne tarviksillenne essive tarviksenanne tarviksinanne translative tarvikseksenne tarviksiksenne abessive tarviksettanne tarviksittanne instructive — — comitative — tarviksinenne third-person possessor singular plural nominative tarviksensa tarviksensa accusative nom. tarviksensa tarviksensa gen. tarviksensa genitive tarviksensa tarvistensa tarviksiensa partitive tarvistaan tarvistansa tarviksiaan tarviksiansa inessive tarviksessaan tarviksessansa tarviksissaan tarviksissansa elative tarviksestaan tarviksestansa tarviksistaan tarviksistansa illative tarvikseensa tarviksiinsa adessive tarviksellaan tarviksellansa tarviksillaan tarviksillansa ablative tarvikseltaan tarvikseltansa tarviksiltaan tarviksiltansa allative tarvikselleen tarviksellensa tarviksilleen tarviksillensa essive tarviksenaan tarviksenansa tarviksinaan tarviksinansa translative tarviksekseen tarvikseksensa tarviksikseen tarviksiksensa abessive tarviksettaan tarviksettansa tarviksittaan tarviksittansa instructive — — comitative — tarviksineen tarviksinensa

Further reading

• “tarvis”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• virsta, virtsa

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *tarbis. Cognates include Finnish tarvis and Estonian tarvis.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtɑrʋis/, [ˈtɑrʋĭz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtɑrʋis/, [ˈtɑrʋiʒ̥]
• Rhymes: -ɑrʋis
• Hyphenation: tar‧vis

Adjective

tarvis

1. necessary
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Sitä on tarvis i sitä vart, jot tiitää, kuin inmihiin omal tööl voittaa loontoa i polzuittaa sitä itsen hyväks.

     It is also necessary for knowing how the human with his own work conquers the nature and uses it for his own good.

Declension

Almost exclusively used in the nominative with the third-person singular of olla

Declension of tarvis (type 2/patsas, p-v gradation)
	singular	plural
nominative	tarvis	tarpeet
genitive	tarpeen	tarpiin
partitive	tarvista, tarvist	tarpiita, tarpija
illative	tarpeesse	tarpiisse
inessive	tarpees	tarpiis
elative	tarpeest	tarpiist
allative	tarpeelle	tarpiille
adessive	tarpeel	tarpiil
ablative	tarpeelt	tarpiilt
translative	tarpeeks	tarpiiks
essive	tarpeenna, tarpeen	tarpiinna, tarpiin
exessive1)	tarpeent	tarpiint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• vaijaa, pakko

Related terms

• tarve (“need”)

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 576

Latin

Noun

tarvīs

1. dative/ablative plural of tarvus