Jani

FinnishEdit

EtymologyEdit

20th century rendering of the Swedish Jan.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈjɑni/
  • Hyphenation: Ja‧ni

Proper nounEdit

Jani

  1. A male given name.
    • 1996 Heikki Luoma, Kuparitaivas, WSOY, ISBN 951-0-20990-2, page 33:
      —Sanottiinko veljeänne kotimaassa Jussiksi?
      —Pikkupoikana Junnuksi ja isompana Jussiksi.
      —Vai niin. Täällä hän käyttää Jani-nimeä. Monet ovat muuttaneet täällä sukunimensäkin amerikkalaiseksi.
    • 2014 Antti Holma, Järjestäjä, Otava, ISBN 978-951-27976-1, page 46:
      Daniel hänen nimensä oli. Tietenkin. Ei hän olisi voinut olla Jani tai Sami. Janit ovat kännykkäkaupassa töissä. Samitkin ovat kännykkäkaupassa töissä, mutta esimiesasemassa.

DeclensionEdit

Inflection of Jani (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Jani Janit
genitive Janin Janien
partitive Jania Janeja
illative Janiin Janeihin
singular plural
nominative Jani Janit
accusative nom. Jani Janit
gen. Janin
genitive Janin Janien
partitive Jania Janeja
inessive Janissa Janeissa
elative Janista Janeista
illative Janiin Janeihin
adessive Janilla Janeilla
ablative Janilta Janeilta
allative Janille Janeille
essive Janina Janeina
translative Janiksi Janeiksi
instructive Janein
abessive Janitta Janeitta
comitative Janeineen

Usage notesEdit

  • The most common first name of men born in Finland in 1974 - 1975.
Read in another language