eittää

Finnish

Etymology

ei (“no”) +‎ -ttää. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1859.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈei̯tːæːˣ/, [ˈe̞i̯t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -eitːæː
• Syllabification^(key): eit‧tää

Verb

eittää

1. (uncommon) to deny
2. (rare, dated) to veto

Usage notes

The derived terms listed below are common, but the verb itself is not and is regarded as improper Finnish by some.

Conjugation

Inflection of eittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		eitän	en eitä	1st sing.	olen eittänyt	en ole eittänyt
2nd sing.		eität	et eitä	2nd sing.	olet eittänyt	et ole eittänyt
3rd sing.		eittää	ei eitä	3rd sing.	on eittänyt	ei ole eittänyt
1st plur.		eitämme	emme eitä	1st plur.	olemme eittäneet	emme ole eittäneet
2nd plur.		eitätte	ette eitä	2nd plur.	olette eittäneet	ette ole eittäneet
3rd plur.		eittävät	eivät eitä	3rd plur.	ovat eittäneet	eivät ole eittäneet
passive		eitetään	ei eitetä	passive	on eitetty	ei ole eitetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		eitin	en eittänyt	1st sing.	olin eittänyt	en ollut eittänyt
2nd sing.		eitit	et eittänyt	2nd sing.	olit eittänyt	et ollut eittänyt
3rd sing.		eitti	ei eittänyt	3rd sing.	oli eittänyt	ei ollut eittänyt
1st plur.		eitimme	emme eittäneet	1st plur.	olimme eittäneet	emme olleet eittäneet
2nd plur.		eititte	ette eittäneet	2nd plur.	olitte eittäneet	ette olleet eittäneet
3rd plur.		eittivät	eivät eittäneet	3rd plur.	olivat eittäneet	eivät olleet eittäneet
passive		eitettiin	ei eitetty	passive	oli eitetty	ei ollut eitetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		eittäisin	en eittäisi	1st sing.	olisin eittänyt	en olisi eittänyt
2nd sing.		eittäisit	et eittäisi	2nd sing.	olisit eittänyt	et olisi eittänyt
3rd sing.		eittäisi	ei eittäisi	3rd sing.	olisi eittänyt	ei olisi eittänyt
1st plur.		eittäisimme	emme eittäisi	1st plur.	olisimme eittäneet	emme olisi eittäneet
2nd plur.		eittäisitte	ette eittäisi	2nd plur.	olisitte eittäneet	ette olisi eittäneet
3rd plur.		eittäisivät	eivät eittäisi	3rd plur.	olisivat eittäneet	eivät olisi eittäneet
passive		eitettäisiin	ei eitettäisi	passive	olisi eitetty	ei olisi eitetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		eitä	älä eitä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		eittäköön	älköön eittäkö	3rd sing.	olkoon eittänyt	älköön olko eittänyt
1st plur.		eittäkäämme	älkäämme eittäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		eittäkää	älkää eittäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		eittäkööt	älkööt eittäkö	3rd plur.	olkoot eittäneet	älkööt olko eittäneet
passive		eitettäköön	älköön eitettäkö	passive	olkoon eitetty	älköön olko eitetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		eittänen	en eittäne	1st sing.	lienen eittänyt	en liene eittänyt
2nd sing.		eittänet	et eittäne	2nd sing.	lienet eittänyt	et liene eittänyt
3rd sing.		eittänee	ei eittäne	3rd sing.	lienee eittänyt	ei liene eittänyt
1st plur.		eittänemme	emme eittäne	1st plur.	lienemme eittäneet	emme liene eittäneet
2nd plur.		eittänette	ette eittäne	2nd plur.	lienette eittäneet	ette liene eittäneet
3rd plur.		eittänevät	eivät eittäne	3rd plur.	lienevät eittäneet	eivät liene eittäneet
passive		eitettäneen	ei eitettäne	passive	lienee eitetty	ei liene eitetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		eittää		present	eittävä	eitettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st eittääkseni eittääksemme 2nd eittääksesi eittääksenne 3rd eittääkseen eittääksensä		past	eittänyt	eitetty
2nd	inessive2	eittäessä	eitettäessä	agent3	eittämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st eittäessäni eittäessämme 2nd eittäessäsi eittäessänne 3rd eittäessään eittäessänsä		negative	eittämätön
	instructive	eittäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form eittää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	eittämässä	—
	elative	eittämästä	—
	illative	eittämään	—
	adessive	eittämällä	—
	abessive	eittämättä	—
	instructive	eittämän	eitettämän
4th4	verbal noun	eittäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st eittämäisilläni eittämäisillämme 2nd eittämäisilläsi eittämäisillänne 3rd eittämäisillään eittämäisillänsä

Synonyms

• (to deny): kieltää

Derived terms

• eittämätön
  • eittämättömyys
• eittämättä

Anagrams

• tietää