kieltää

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *keeltädäk, equivalently kiel- +‎ -tää; the original meaning was likely simply "to speak".

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯ltæːˣ/, [ˈk̟ie̞̯l̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -ieltæː
• Syllabification^(key): kiel‧tää

Verb

kieltää (transitive)

1. to forbid, to disallow, to ban, to prohibit (from doing = elative of the third infinitive)

   Kielsin lastani juoksemasta kadulle.

   I forbade my child to run into the street.

2. to deny, controvert, dispute, contest (argue that something is not the case)

   Synonym: kiistää

   Kiellän tehneeni mitään väärää!

   I deny having done anything wrong!

3. to renounce (also in a religious sense), to repudiate

   Synonym: hylätä

   Hän kielsi poikansa.

   (S)he renounced/repudiated her son.

   Hän kielsi Jumalan.

   He renounced God.

4. (law) to contest

   Synonyms: hylätä, moittia, riitauttaa

   kieltää jonkun testamentti ― to contest somone's last will

Conjugation

Inflection of kieltää (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiellän	en kiellä	1st sing.	olen kieltänyt	en ole kieltänyt
2nd sing.		kiellät	et kiellä	2nd sing.	olet kieltänyt	et ole kieltänyt
3rd sing.		kieltää	ei kiellä	3rd sing.	on kieltänyt	ei ole kieltänyt
1st plur.		kiellämme	emme kiellä	1st plur.	olemme kieltäneet	emme ole kieltäneet
2nd plur.		kiellätte	ette kiellä	2nd plur.	olette kieltäneet	ette ole kieltäneet
3rd plur.		kieltävät	eivät kiellä	3rd plur.	ovat kieltäneet	eivät ole kieltäneet
passive		kielletään	ei kielletä	passive	on kielletty	ei ole kielletty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kielsin	en kieltänyt	1st sing.	olin kieltänyt	en ollut kieltänyt
2nd sing.		kielsit	et kieltänyt	2nd sing.	olit kieltänyt	et ollut kieltänyt
3rd sing.		kielsi	ei kieltänyt	3rd sing.	oli kieltänyt	ei ollut kieltänyt
1st plur.		kielsimme	emme kieltäneet	1st plur.	olimme kieltäneet	emme olleet kieltäneet
2nd plur.		kielsitte	ette kieltäneet	2nd plur.	olitte kieltäneet	ette olleet kieltäneet
3rd plur.		kielsivät	eivät kieltäneet	3rd plur.	olivat kieltäneet	eivät olleet kieltäneet
passive		kiellettiin	ei kielletty	passive	oli kielletty	ei ollut kielletty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kieltäisin	en kieltäisi	1st sing.	olisin kieltänyt	en olisi kieltänyt
2nd sing.		kieltäisit	et kieltäisi	2nd sing.	olisit kieltänyt	et olisi kieltänyt
3rd sing.		kieltäisi	ei kieltäisi	3rd sing.	olisi kieltänyt	ei olisi kieltänyt
1st plur.		kieltäisimme	emme kieltäisi	1st plur.	olisimme kieltäneet	emme olisi kieltäneet
2nd plur.		kieltäisitte	ette kieltäisi	2nd plur.	olisitte kieltäneet	ette olisi kieltäneet
3rd plur.		kieltäisivät	eivät kieltäisi	3rd plur.	olisivat kieltäneet	eivät olisi kieltäneet
passive		kiellettäisiin	ei kiellettäisi	passive	olisi kielletty	ei olisi kielletty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiellä	älä kiellä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kieltäköön	älköön kieltäkö	3rd sing.	olkoon kieltänyt	älköön olko kieltänyt
1st plur.		kieltäkäämme	älkäämme kieltäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kieltäkää	älkää kieltäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kieltäkööt	älkööt kieltäkö	3rd plur.	olkoot kieltäneet	älkööt olko kieltäneet
passive		kiellettäköön	älköön kiellettäkö	passive	olkoon kielletty	älköön olko kielletty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kieltänen	en kieltäne	1st sing.	lienen kieltänyt	en liene kieltänyt
2nd sing.		kieltänet	et kieltäne	2nd sing.	lienet kieltänyt	et liene kieltänyt
3rd sing.		kieltänee	ei kieltäne	3rd sing.	lienee kieltänyt	ei liene kieltänyt
1st plur.		kieltänemme	emme kieltäne	1st plur.	lienemme kieltäneet	emme liene kieltäneet
2nd plur.		kieltänette	ette kieltäne	2nd plur.	lienette kieltäneet	ette liene kieltäneet
3rd plur.		kieltänevät	eivät kieltäne	3rd plur.	lienevät kieltäneet	eivät liene kieltäneet
passive		kiellettäneen	ei kiellettäne	passive	lienee kielletty	ei liene kielletty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kieltää		present	kieltävä	kiellettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kieltääkseni kieltääksemme 2nd kieltääksesi kieltääksenne 3rd kieltääkseen kieltääksensä		past	kieltänyt	kielletty
2nd	inessive2	kieltäessä	kiellettäessä	agent3	kieltämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kieltäessäni kieltäessämme 2nd kieltäessäsi kieltäessänne 3rd kieltäessään kieltäessänsä		negative	kieltämätön
	instructive	kieltäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kieltää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kieltämässä	—
	elative	kieltämästä	—
	illative	kieltämään	—
	adessive	kieltämällä	—
	abessive	kieltämättä	—
	instructive	kieltämän	kiellettämän
4th4	verbal noun	kieltäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kieltämäisilläni kieltämäisillämme 2nd kieltämäisilläsi kieltämäisillänne 3rd kieltämäisillään kieltämäisillänsä

Derived terms

adjectives

• kielletty
• kielteinen
• kieltämätön
• kieltävä

 

nouns

• kielto
• kieltäjä
• kieltäminen

 

verbs

• kiellellä
• kieltäytyä

 

Further reading

• “kieltää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02