eläke

See also: elake

Finnish

Etymology

elää +‎ -ke

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈelækeˣ/, [ˈe̞læke̞(ʔ)]
• Rhymes: -elæke
• Syllabification: e‧lä‧ke

Noun

eläke

1. pension (payment made to one retired)

Declension

Inflection of eläke (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative		eläke	eläkkeet
genitive		eläkkeen	eläkkeiden eläkkeitten
partitive		eläkettä	eläkkeitä
illative		eläkkeeseen	eläkkeisiin eläkkeihin
		singular	plural
nominative		eläke	eläkkeet
accusative	nom.	eläke	eläkkeet
	gen.	eläkkeen
genitive		eläkkeen	eläkkeiden eläkkeitten
partitive		eläkettä	eläkkeitä
inessive		eläkkeessä	eläkkeissä
elative		eläkkeestä	eläkkeistä
illative		eläkkeeseen	eläkkeisiin eläkkeihin
adessive		eläkkeellä	eläkkeillä
ablative		eläkkeeltä	eläkkeiltä
allative		eläkkeelle	eläkkeille
essive		eläkkeenä	eläkkeinä
translative		eläkkeeksi	eläkkeiksi
instructive		—	eläkkein
abessive		eläkkeettä	eläkkeittä
comitative		—	eläkkeineen

Possessive forms of eläke (type hame)
possessor	singular	plural
1st person	eläkkeeni	eläkkeemme
2nd person	eläkkeesi	eläkkeenne
3rd person	eläkkeensä

Derived terms

• eläkeläinen
• eläkkeellä
• eläkkeelle