Ingrian

edit

Etymology

edit

From epä- (un-) +‎ surma (death).

Pronunciation

edit

Noun

edit

epäsurma

  1. (pathology) suspended animation

Declension

edit
Declension of epäsurma (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative epäsurma epäsurmat
genitive epäsurman epäsurmiin
partitive epäsurmaa epäsurmia
illative epäsurmaa epäsurmii
inessive epäsurmaas epäsurmiis
elative epäsurmast epäsurmist
allative epäsurmalle epäsurmille
adessive epäsurmaal epäsurmiil
ablative epäsurmalt epäsurmilt
translative epäsurmaks epäsurmiks
essive epäsurmanna, epäsurmaan epäsurminna, epäsurmiin
exessive1) epäsurmant epäsurmint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

edit
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 27