erhe
Finnish
editEtymology
editBack-formation of erehtyä (itself from erä) with metathesis. A Germanic origin, from Proto-Germanic *irzijaną (compare Gothic 𐌰𐌹𐍂𐌶𐌾𐌰𐌽 (airzjan, “to delude, to mislead”)) is unlikely on both phonological and morphological grounds.
Pronunciation
editNoun
editerhe
Declension
editInflection of erhe (Kotus type 48/hame, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | erhe | erheet | |
genitive | erheen | erheiden erheitten | |
partitive | erhettä | erheitä | |
illative | erheeseen | erheisiin erheihin | |
singular | plural | ||
nominative | erhe | erheet | |
accusative | nom. | erhe | erheet |
gen. | erheen | ||
genitive | erheen | erheiden erheitten | |
partitive | erhettä | erheitä | |
inessive | erheessä | erheissä | |
elative | erheestä | erheistä | |
illative | erheeseen | erheisiin erheihin | |
adessive | erheellä | erheillä | |
ablative | erheeltä | erheiltä | |
allative | erheelle | erheille | |
essive | erheenä | erheinä | |
translative | erheeksi | erheiksi | |
abessive | erheettä | erheittä | |
instructive | — | erhein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editFurther reading
edit- “erhe”, in Kielitoimiston sanakirja[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02