häly
Finnish
editEtymology
editOf onomatopoeic origin; häl- + -y.
Pronunciation
editNoun
edithäly
Declension
editInflection of häly (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | häly | hälyt | |
genitive | hälyn | hälyjen | |
partitive | hälyä | hälyjä | |
illative | hälyyn | hälyihin | |
singular | plural | ||
nominative | häly | hälyt | |
accusative | nom. | häly | hälyt |
gen. | hälyn | ||
genitive | hälyn | hälyjen | |
partitive | hälyä | hälyjä | |
inessive | hälyssä | hälyissä | |
elative | hälystä | hälyistä | |
illative | hälyyn | hälyihin | |
adessive | hälyllä | hälyillä | |
ablative | hälyltä | hälyiltä | |
allative | hälylle | hälyille | |
essive | hälynä | hälyinä | |
translative | hälyksi | hälyiksi | |
abessive | hälyttä | hälyittä | |
instructive | — | hälyin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editcompounds
Related terms
editFurther reading
edit- “häly”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02