hankautua

Finnish

Etymology

hangata +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑŋkɑu̯tuɑˣ/, [ˈhɑ̝ŋkɑ̝u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): han‧kau‧tu‧a

Verb

hankautua

1. (intransitive) to be or to get rubbed

Conjugation

Inflection of hankautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hankaudun	en hankaudu	1st sing.	olen hankautunut	en ole hankautunut
2nd sing.		hankaudut	et hankaudu	2nd sing.	olet hankautunut	et ole hankautunut
3rd sing.		hankautuu	ei hankaudu	3rd sing.	on hankautunut	ei ole hankautunut
1st plur.		hankaudumme	emme hankaudu	1st plur.	olemme hankautuneet	emme ole hankautuneet
2nd plur.		hankaudutte	ette hankaudu	2nd plur.	olette hankautuneet	ette ole hankautuneet
3rd plur.		hankautuvat	eivät hankaudu	3rd plur.	ovat hankautuneet	eivät ole hankautuneet
passive		hankaudutaan	ei hankauduta	passive	on hankauduttu	ei ole hankauduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hankauduin	en hankautunut	1st sing.	olin hankautunut	en ollut hankautunut
2nd sing.		hankauduit	et hankautunut	2nd sing.	olit hankautunut	et ollut hankautunut
3rd sing.		hankautui	ei hankautunut	3rd sing.	oli hankautunut	ei ollut hankautunut
1st plur.		hankauduimme	emme hankautuneet	1st plur.	olimme hankautuneet	emme olleet hankautuneet
2nd plur.		hankauduitte	ette hankautuneet	2nd plur.	olitte hankautuneet	ette olleet hankautuneet
3rd plur.		hankautuivat	eivät hankautuneet	3rd plur.	olivat hankautuneet	eivät olleet hankautuneet
passive		hankauduttiin	ei hankauduttu	passive	oli hankauduttu	ei ollut hankauduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hankautuisin	en hankautuisi	1st sing.	olisin hankautunut	en olisi hankautunut
2nd sing.		hankautuisit	et hankautuisi	2nd sing.	olisit hankautunut	et olisi hankautunut
3rd sing.		hankautuisi	ei hankautuisi	3rd sing.	olisi hankautunut	ei olisi hankautunut
1st plur.		hankautuisimme	emme hankautuisi	1st plur.	olisimme hankautuneet	emme olisi hankautuneet
2nd plur.		hankautuisitte	ette hankautuisi	2nd plur.	olisitte hankautuneet	ette olisi hankautuneet
3rd plur.		hankautuisivat	eivät hankautuisi	3rd plur.	olisivat hankautuneet	eivät olisi hankautuneet
passive		hankauduttaisiin	ei hankauduttaisi	passive	olisi hankauduttu	ei olisi hankauduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hankaudu	älä hankaudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hankautukoon	älköön hankautuko	3rd sing.	olkoon hankautunut	älköön olko hankautunut
1st plur.		hankautukaamme	älkäämme hankautuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hankautukaa	älkää hankautuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hankautukoot	älkööt hankautuko	3rd plur.	olkoot hankautuneet	älkööt olko hankautuneet
passive		hankauduttakoon	älköön hankauduttako	passive	olkoon hankauduttu	älköön olko hankauduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hankautunen	en hankautune	1st sing.	lienen hankautunut	en liene hankautunut
2nd sing.		hankautunet	et hankautune	2nd sing.	lienet hankautunut	et liene hankautunut
3rd sing.		hankautunee	ei hankautune	3rd sing.	lienee hankautunut	ei liene hankautunut
1st plur.		hankautunemme	emme hankautune	1st plur.	lienemme hankautuneet	emme liene hankautuneet
2nd plur.		hankautunette	ette hankautune	2nd plur.	lienette hankautuneet	ette liene hankautuneet
3rd plur.		hankautunevat	eivät hankautune	3rd plur.	lienevät hankautuneet	eivät liene hankautuneet
passive		hankauduttaneen	ei hankauduttane	passive	lienee hankauduttu	ei liene hankauduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hankautua		present	hankautuva	hankauduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hankautuakseni hankautuaksemme 2nd hankautuaksesi hankautuaksenne 3rd hankautuakseen hankautuaksensa		past	hankautunut	hankauduttu
2nd	inessive2	hankautuessa	hankauduttaessa	agent4	hankautuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hankautuessani hankautuessamme 2nd hankautuessasi hankautuessanne 3rd hankautuessaan hankautuessansa		negative	hankautumaton
	instructive	hankautuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	hankautumassa	—
	elative	hankautumasta	—
	illative	hankautumaan	—
	adessive	hankautumalla	—
	abessive	hankautumatta	—
	instructive	hankautuman	hankauduttaman
4th3	verbal noun	hankautuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hankautumaisillani hankautumaisillamme 2nd hankautumaisillasi hankautumaisillanne 3rd hankautumaisillaan hankautumaisillansa

Derived terms

• hankauma
• hankautuma
• hankautuminen

 

Further reading

• “hankautua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• haukutaan, nuukahtaa