heikennellä

Finnish

Etymology

heikentää +‎ -ellä (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhei̯kenːelːæˣ/, [ˈhe̞i̯k̟e̞nˌne̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): hei‧ken‧nel‧lä

Verb

heikennellä

1. (transitive) frequentative of heikentää (“to weaken”)

Conjugation

Inflection of heikennellä (Kotus type 67*J/tulla, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		heikentelen	en heikentele	1st sing.	olen heikennellyt	en ole heikennellyt
2nd sing.		heikentelet	et heikentele	2nd sing.	olet heikennellyt	et ole heikennellyt
3rd sing.		heikentelee	ei heikentele	3rd sing.	on heikennellyt	ei ole heikennellyt
1st plur.		heikentelemme	emme heikentele	1st plur.	olemme heikennelleet	emme ole heikennelleet
2nd plur.		heikentelette	ette heikentele	2nd plur.	olette heikennelleet	ette ole heikennelleet
3rd plur.		heikentelevät	eivät heikentele	3rd plur.	ovat heikennelleet	eivät ole heikennelleet
passive		heikennellään	ei heikennellä	passive	on heikennelty	ei ole heikennelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		heikentelin	en heikennellyt	1st sing.	olin heikennellyt	en ollut heikennellyt
2nd sing.		heikentelit	et heikennellyt	2nd sing.	olit heikennellyt	et ollut heikennellyt
3rd sing.		heikenteli	ei heikennellyt	3rd sing.	oli heikennellyt	ei ollut heikennellyt
1st plur.		heikentelimme	emme heikennelleet	1st plur.	olimme heikennelleet	emme olleet heikennelleet
2nd plur.		heikentelitte	ette heikennelleet	2nd plur.	olitte heikennelleet	ette olleet heikennelleet
3rd plur.		heikentelivät	eivät heikennelleet	3rd plur.	olivat heikennelleet	eivät olleet heikennelleet
passive		heikenneltiin	ei heikennelty	passive	oli heikennelty	ei ollut heikennelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		heikentelisin	en heikentelisi	1st sing.	olisin heikennellyt	en olisi heikennellyt
2nd sing.		heikentelisit	et heikentelisi	2nd sing.	olisit heikennellyt	et olisi heikennellyt
3rd sing.		heikentelisi	ei heikentelisi	3rd sing.	olisi heikennellyt	ei olisi heikennellyt
1st plur.		heikentelisimme	emme heikentelisi	1st plur.	olisimme heikennelleet	emme olisi heikennelleet
2nd plur.		heikentelisitte	ette heikentelisi	2nd plur.	olisitte heikennelleet	ette olisi heikennelleet
3rd plur.		heikentelisivät	eivät heikentelisi	3rd plur.	olisivat heikennelleet	eivät olisi heikennelleet
passive		heikenneltäisiin	ei heikenneltäisi	passive	olisi heikennelty	ei olisi heikennelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		heikentele	älä heikentele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		heikennelköön	älköön heikennelkö	3rd sing.	olkoon heikennellyt	älköön olko heikennellyt
1st plur.		heikennelkäämme	älkäämme heikennelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		heikennelkää	älkää heikennelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		heikennelkööt	älkööt heikennelkö	3rd plur.	olkoot heikennelleet	älkööt olko heikennelleet
passive		heikenneltäköön	älköön heikenneltäkö	passive	olkoon heikennelty	älköön olko heikennelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		heikennellen	en heikennelle	1st sing.	lienen heikennellyt	en liene heikennellyt
2nd sing.		heikennellet	et heikennelle	2nd sing.	lienet heikennellyt	et liene heikennellyt
3rd sing.		heikennellee	ei heikennelle	3rd sing.	lienee heikennellyt	ei liene heikennellyt
1st plur.		heikennellemme	emme heikennelle	1st plur.	lienemme heikennelleet	emme liene heikennelleet
2nd plur.		heikennellette	ette heikennelle	2nd plur.	lienette heikennelleet	ette liene heikennelleet
3rd plur.		heikennellevät	eivät heikennelle	3rd plur.	lienevät heikennelleet	eivät liene heikennelleet
passive		heikenneltäneen	ei heikenneltäne	passive	lienee heikennelty	ei liene heikennelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		heikennellä		present	heikentelevä	heikenneltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st heikennelläkseni heikennelläksemme 2nd heikennelläksesi heikennelläksenne 3rd heikennelläkseen heikennelläksensä		past	heikennellyt	heikennelty
2nd	inessive2	heikennellessä	heikenneltäessä	agent4	heikentelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st heikennellessäni heikennellessämme 2nd heikennellessäsi heikennellessänne 3rd heikennellessään heikennellessänsä		negative	heikentelemätön
	instructive	heikennellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	heikentelemässä	—
	elative	heikentelemästä	—
	illative	heikentelemään	—
	adessive	heikentelemällä	—
	abessive	heikentelemättä	—
	instructive	heikentelemän	heikenneltämän
4th3	verbal noun	heikenteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st heikentelemäisilläni heikentelemäisillämme 2nd heikentelemäisilläsi heikentelemäisillänne 3rd heikentelemäisillään heikentelemäisillänsä