itäpohja

Ingrian

Etymology

From itä (“east”) +‎ pohja (“north”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈitæˌpohjɑ/, [ˈitæˌpo̞hi]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈitæˌpohjɑ/, [ˈid̥æˌb̥o̞hjɑ]
• Rhymes: -ohj, -ohjɑ
• Hyphenation: i‧tä‧poh‧ja

Noun

itäpohja

1. northeast
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Gruppa iƶoroja ellää Soikkolast itäpohjaa, Vasakaran selsovetiis.

     A group of Ingrians live to the northeast of Soikkola, in the Vasakara selsoviet.

Declension

Declension of itäpohja (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	itäpohja	itäpohjat
genitive	itäpohjan	itäpohjiin
partitive	itäpohjaa	itäpohjia
illative	itäpohjaa	itäpohjii
inessive	itäpohjaas	itäpohjiis
elative	itäpohjast	itäpohjist
allative	itäpohjalle	itäpohjille
adessive	itäpohjaal	itäpohjiil
ablative	itäpohjalt	itäpohjilt
translative	itäpohjaks	itäpohjiks
essive	itäpohjanna, itäpohjaan	itäpohjinna, itäpohjiin
exessive1)	itäpohjant	itäpohjint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (dated or poetic) koilliin

References

• L. G. Terehova, V. G. Erdeli (1936) P. I. Maksimov and N. A. Iljin, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 10
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 87