jumittua

Finnish

Etymology

jumi- +‎ -ttua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjumitːuɑˣ/, [ˈjumit̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): ju‧mit‧tu‧a

Verb

jumittua (intransitive)

1. to get stuck
2. (computing) to hang, to freeze

Conjugation

Inflection of jumittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jumitun	en jumitu	1st sing.	olen jumittunut	en ole jumittunut
2nd sing.		jumitut	et jumitu	2nd sing.	olet jumittunut	et ole jumittunut
3rd sing.		jumittuu	ei jumitu	3rd sing.	on jumittunut	ei ole jumittunut
1st plur.		jumitumme	emme jumitu	1st plur.	olemme jumittuneet	emme ole jumittuneet
2nd plur.		jumitutte	ette jumitu	2nd plur.	olette jumittuneet	ette ole jumittuneet
3rd plur.		jumittuvat	eivät jumitu	3rd plur.	ovat jumittuneet	eivät ole jumittuneet
passive		jumitutaan	ei jumituta	passive	on jumituttu	ei ole jumituttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jumituin	en jumittunut	1st sing.	olin jumittunut	en ollut jumittunut
2nd sing.		jumituit	et jumittunut	2nd sing.	olit jumittunut	et ollut jumittunut
3rd sing.		jumittui	ei jumittunut	3rd sing.	oli jumittunut	ei ollut jumittunut
1st plur.		jumituimme	emme jumittuneet	1st plur.	olimme jumittuneet	emme olleet jumittuneet
2nd plur.		jumituitte	ette jumittuneet	2nd plur.	olitte jumittuneet	ette olleet jumittuneet
3rd plur.		jumittuivat	eivät jumittuneet	3rd plur.	olivat jumittuneet	eivät olleet jumittuneet
passive		jumituttiin	ei jumituttu	passive	oli jumituttu	ei ollut jumituttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jumittuisin	en jumittuisi	1st sing.	olisin jumittunut	en olisi jumittunut
2nd sing.		jumittuisit	et jumittuisi	2nd sing.	olisit jumittunut	et olisi jumittunut
3rd sing.		jumittuisi	ei jumittuisi	3rd sing.	olisi jumittunut	ei olisi jumittunut
1st plur.		jumittuisimme	emme jumittuisi	1st plur.	olisimme jumittuneet	emme olisi jumittuneet
2nd plur.		jumittuisitte	ette jumittuisi	2nd plur.	olisitte jumittuneet	ette olisi jumittuneet
3rd plur.		jumittuisivat	eivät jumittuisi	3rd plur.	olisivat jumittuneet	eivät olisi jumittuneet
passive		jumituttaisiin	ei jumituttaisi	passive	olisi jumituttu	ei olisi jumituttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jumitu	älä jumitu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jumittukoon	älköön jumittuko	3rd sing.	olkoon jumittunut	älköön olko jumittunut
1st plur.		jumittukaamme	älkäämme jumittuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		jumittukaa	älkää jumittuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jumittukoot	älkööt jumittuko	3rd plur.	olkoot jumittuneet	älkööt olko jumittuneet
passive		jumituttakoon	älköön jumituttako	passive	olkoon jumituttu	älköön olko jumituttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jumittunen	en jumittune	1st sing.	lienen jumittunut	en liene jumittunut
2nd sing.		jumittunet	et jumittune	2nd sing.	lienet jumittunut	et liene jumittunut
3rd sing.		jumittunee	ei jumittune	3rd sing.	lienee jumittunut	ei liene jumittunut
1st plur.		jumittunemme	emme jumittune	1st plur.	lienemme jumittuneet	emme liene jumittuneet
2nd plur.		jumittunette	ette jumittune	2nd plur.	lienette jumittuneet	ette liene jumittuneet
3rd plur.		jumittunevat	eivät jumittune	3rd plur.	lienevät jumittuneet	eivät liene jumittuneet
passive		jumituttaneen	ei jumituttane	passive	lienee jumituttu	ei liene jumituttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jumittua		present	jumittuva	jumituttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jumittuakseni jumittuaksemme 2nd jumittuaksesi jumittuaksenne 3rd jumittuakseen jumittuaksensa		past	jumittunut	jumituttu
2nd	inessive2	jumittuessa	jumituttaessa	agent3	jumittuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jumittuessani jumittuessamme 2nd jumittuessasi jumittuessanne 3rd jumittuessaan jumittuessansa		negative	jumittumaton
	instructive	jumittuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	jumittumassa	—
	elative	jumittumasta	—
	illative	jumittumaan	—
	adessive	jumittumalla	—
	abessive	jumittumatta	—
	instructive	jumittuman	jumituttaman
4th4	verbal noun	jumittuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jumittumaisillani jumittumaisillamme 2nd jumittumaisillasi jumittumaisillanne 3rd jumittumaisillaan jumittumaisillansa

Derived terms

• jumittuminen

 

Further reading

• “jumittua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02