jussikko

Ingrian

Jussikko.

Etymology

From jussi (“matgrass”) +‎ -kko.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈjusːikːo/, [ˈjus̠ːəkːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈjusːikːoi̯/, [ˈjuʃːikːo̞i̯]
• Rhymes: -usːikːo, -usːikːoi̯
• Hyphenation: jus‧sik‧ko

Noun

jussikko

1. tuft of matgrass

Declension

Declension of jussikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	jussikko	jussikot
genitive	jussikon	jussikkoin, jussikkoloin
partitive	jussikkoa	jussikkoja, jussikkoloja
illative	jussikkoo	jussikkoihe, jussikkoloihe
inessive	jussikoos	jussikois, jussikkolois
elative	jussikost	jussikoist, jussikkoloist
allative	jussikolle	jussikoille, jussikkoloille
adessive	jussikool	jussikoil, jussikkoloil
ablative	jussikolt	jussikoilt, jussikkoloilt
translative	jussikoks	jussikoiks, jussikkoloiks
essive	jussikkonna, jussikkoon	jussikkoinna, jussikkoloinna, jussikkoin, jussikkoloin
exessive1)	jussikkont	jussikkoint, jussikkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• jussikkoniitty

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 111