kännö

Ingrian

Etymology

Compare Estonian kännu.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkænːø/, [ˈkænːø̞̥̆]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkænːøi̯/, [ˈkænːø̞i̯]
• Rhymes: -ænːø, -ænːøi̯
• Hyphenation: kän‧nö

Noun

kännö

1. (childish) Synonym of käsi (“hand; arm”)

Declension

Declension of kännö (type 4/koivu, no gradation)
	singular	plural
nominative	kännö	kännöt
genitive	kännön	kännöin, kännölöin
partitive	kännöä	kännöjä, kännölöjä
illative	kännöö	kännöi, kännölöihe
inessive	kännöös	kännöis, kännölöis
elative	kännöst	kännöist, kännölöist
allative	kännölle	kännöille, kännölöille
adessive	kännööl	kännöil, kännölöil
ablative	kännölt	kännöilt, kännölöilt
translative	kännöks	kännöiks, kännölöiks
essive	kännönnä, kännöön	kännöinnä, kännölöinnä, kännöin, kännölöin
exessive1)	kännönt	kännöint, kännölöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 234