käsikähäkkä

Ingrian

Etymology

From käsi (“hand”) +‎ kähäkkä (“fight”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkæsiˌkæhækːæ/, [ˈkæs̠iˌkæhækː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkæsiˌkæhækːæ/, [ˈkæʒ̥iˌɡ̊æhækːæ]
• Rhymes: -æhækː, -æhækːæ
• Hyphenation: kä‧si‧kä‧häk‧kä

Noun

käsikähäkkä

1. melee (fight with hands)

Declension

Declension of käsikähäkkä (type 3/koira, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	käsikähäkkä	käsikähäkät
genitive	käsikähäkän	käsikähäkkiin
partitive	käsikähäkkää	käsikähäkkiä
illative	käsikähäkkää	käsikähäkkii
inessive	käsikähäkääs	käsikähäkiis
elative	käsikähäkäst	käsikähäkist
allative	käsikähäkälle	käsikähäkille
adessive	käsikähäkääl	käsikähäkiil
ablative	käsikähäkält	käsikähäkilt
translative	käsikähäkäks	käsikähäkiks
essive	käsikähäkkännä, käsikähäkkään	käsikähäkkinnä, käsikähäkkiin
exessive1)	käsikähäkkänt	käsikähäkkint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 234