kaupunkikunta

FinnishEdit

EtymologyEdit

kaupunki +‎ kunta

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkɑu̯puŋkiˌkuntɑ/, [ˈkɑu̯puŋkiˌkun̪t̪ɑ]
  • Rhymes: -untɑ
  • Syllabification(key): kau‧pun‧ki‧kun‧ta

NounEdit

kaupunkikunta

  1. borough, urban municipality, township

DeclensionEdit

Inflection of kaupunkikunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative kaupunkikunta kaupunkikunnat
genitive kaupunkikunnan kaupunkikuntien
partitive kaupunkikuntaa kaupunkikuntia
illative kaupunkikuntaan kaupunkikuntiin
singular plural
nominative kaupunkikunta kaupunkikunnat
accusative nom. kaupunkikunta kaupunkikunnat
gen. kaupunkikunnan
genitive kaupunkikunnan kaupunkikuntien
kaupunkikuntainrare
partitive kaupunkikuntaa kaupunkikuntia
inessive kaupunkikunnassa kaupunkikunnissa
elative kaupunkikunnasta kaupunkikunnista
illative kaupunkikuntaan kaupunkikuntiin
adessive kaupunkikunnalla kaupunkikunnilla
ablative kaupunkikunnalta kaupunkikunnilta
allative kaupunkikunnalle kaupunkikunnille
essive kaupunkikuntana kaupunkikuntina
translative kaupunkikunnaksi kaupunkikunniksi
instructive kaupunkikunnin
abessive kaupunkikunnatta kaupunkikunnitta
comitative kaupunkikuntineen
Possessive forms of kaupunkikunta (type koira)
possessor singular plural
1st person kaupunkikuntani kaupunkikuntamme
2nd person kaupunkikuntasi kaupunkikuntanne
3rd person kaupunkikuntansa