kihlata

Finnish

Etymology

kihla- +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkihlɑtɑˣ/, [ˈk̟içlɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ihlɑtɑ
• Syllabification^(key): kih‧la‧ta

Verb

kihlata (transitive)

1. to betroth (to promise to give in marriage)

   Hän kihlasi tyttärensä kaukaiselle sukulaiselle.

   He betrothed his daughter to a distant relative.

2. to betroth (to promise to take as a future spouse)

   Mikä mies se sellainen on, joka kihlaa vaimon, mutta ei ota tätä?

   What man is there that hath betrothed a wife, and hath not taken her?

Conjugation

Inflection of kihlata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kihlaan	en kihlaa	1st sing.	olen kihlannut	en ole kihlannut
2nd sing.		kihlaat	et kihlaa	2nd sing.	olet kihlannut	et ole kihlannut
3rd sing.		kihlaa	ei kihlaa	3rd sing.	on kihlannut	ei ole kihlannut
1st plur.		kihlaamme	emme kihlaa	1st plur.	olemme kihlanneet	emme ole kihlanneet
2nd plur.		kihlaatte	ette kihlaa	2nd plur.	olette kihlanneet	ette ole kihlanneet
3rd plur.		kihlaavat	eivät kihlaa	3rd plur.	ovat kihlanneet	eivät ole kihlanneet
passive		kihlataan	ei kihlata	passive	on kihlattu	ei ole kihlattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kihlasin	en kihlannut	1st sing.	olin kihlannut	en ollut kihlannut
2nd sing.		kihlasit	et kihlannut	2nd sing.	olit kihlannut	et ollut kihlannut
3rd sing.		kihlasi	ei kihlannut	3rd sing.	oli kihlannut	ei ollut kihlannut
1st plur.		kihlasimme	emme kihlanneet	1st plur.	olimme kihlanneet	emme olleet kihlanneet
2nd plur.		kihlasitte	ette kihlanneet	2nd plur.	olitte kihlanneet	ette olleet kihlanneet
3rd plur.		kihlasivat	eivät kihlanneet	3rd plur.	olivat kihlanneet	eivät olleet kihlanneet
passive		kihlattiin	ei kihlattu	passive	oli kihlattu	ei ollut kihlattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kihlaisin	en kihlaisi	1st sing.	olisin kihlannut	en olisi kihlannut
2nd sing.		kihlaisit	et kihlaisi	2nd sing.	olisit kihlannut	et olisi kihlannut
3rd sing.		kihlaisi	ei kihlaisi	3rd sing.	olisi kihlannut	ei olisi kihlannut
1st plur.		kihlaisimme	emme kihlaisi	1st plur.	olisimme kihlanneet	emme olisi kihlanneet
2nd plur.		kihlaisitte	ette kihlaisi	2nd plur.	olisitte kihlanneet	ette olisi kihlanneet
3rd plur.		kihlaisivat	eivät kihlaisi	3rd plur.	olisivat kihlanneet	eivät olisi kihlanneet
passive		kihlattaisiin	ei kihlattaisi	passive	olisi kihlattu	ei olisi kihlattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kihlaa	älä kihlaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kihlatkoon	älköön kihlatko	3rd sing.	olkoon kihlannut	älköön olko kihlannut
1st plur.		kihlatkaamme	älkäämme kihlatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kihlatkaa	älkää kihlatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kihlatkoot	älkööt kihlatko	3rd plur.	olkoot kihlanneet	älkööt olko kihlanneet
passive		kihlattakoon	älköön kihlattako	passive	olkoon kihlattu	älköön olko kihlattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kihlannen	en kihlanne	1st sing.	lienen kihlannut	en liene kihlannut
2nd sing.		kihlannet	et kihlanne	2nd sing.	lienet kihlannut	et liene kihlannut
3rd sing.		kihlannee	ei kihlanne	3rd sing.	lienee kihlannut	ei liene kihlannut
1st plur.		kihlannemme	emme kihlanne	1st plur.	lienemme kihlanneet	emme liene kihlanneet
2nd plur.		kihlannette	ette kihlanne	2nd plur.	lienette kihlanneet	ette liene kihlanneet
3rd plur.		kihlannevat	eivät kihlanne	3rd plur.	lienevät kihlanneet	eivät liene kihlanneet
passive		kihlattaneen	ei kihlattane	passive	lienee kihlattu	ei liene kihlattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kihlata		present	kihlaava	kihlattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kihlatakseni kihlataksemme 2nd kihlataksesi kihlataksenne 3rd kihlatakseen kihlataksensa		past	kihlannut	kihlattu
2nd	inessive2	kihlatessa	kihlattaessa	agent3	kihlaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kihlatessani kihlatessamme 2nd kihlatessasi kihlatessanne 3rd kihlatessaan kihlatessansa		negative	kihlaamaton
	instructive	kihlaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kihlaamassa	—
	elative	kihlaamasta	—
	illative	kihlaamaan	—
	adessive	kihlaamalla	—
	abessive	kihlaamatta	—
	instructive	kihlaaman	kihlattaman
4th4	verbal noun	kihlaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kihlaamaisillani kihlaamaisillamme 2nd kihlaamaisillasi kihlaamaisillanne 3rd kihlaamaisillaan kihlaamaisillansa

Derived terms

• kihlajaiset
• kihlaus
• kihlautua

 

compounds

• kihlakumppani
• kihlakunta

 

Related terms

• kihlajaiset pl
• kihlapari
• kihlat pl
• kihlautua (intransitive, reflexive)
• mennä kihloihin

Further reading

• “kihlata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kahlita