kiihkoilla

Finnish

Etymology 1

kiihkota +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːhkoi̯lːɑˣ/, [ˈk̟iːçko̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iːhkoilːɑ
• Syllabification^(key): kiih‧koil‧la

Verb

kiihkoilla

1. (intransitive) to be zealous or obsessed

Conjugation

Inflection of kiihkoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiihkoilen	en kiihkoile	1st sing.	olen kiihkoillut	en ole kiihkoillut
2nd sing.		kiihkoilet	et kiihkoile	2nd sing.	olet kiihkoillut	et ole kiihkoillut
3rd sing.		kiihkoilee	ei kiihkoile	3rd sing.	on kiihkoillut	ei ole kiihkoillut
1st plur.		kiihkoilemme	emme kiihkoile	1st plur.	olemme kiihkoilleet	emme ole kiihkoilleet
2nd plur.		kiihkoilette	ette kiihkoile	2nd plur.	olette kiihkoilleet	ette ole kiihkoilleet
3rd plur.		kiihkoilevat	eivät kiihkoile	3rd plur.	ovat kiihkoilleet	eivät ole kiihkoilleet
passive		kiihkoillaan	ei kiihkoilla	passive	on kiihkoiltu	ei ole kiihkoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiihkoilin	en kiihkoillut	1st sing.	olin kiihkoillut	en ollut kiihkoillut
2nd sing.		kiihkoilit	et kiihkoillut	2nd sing.	olit kiihkoillut	et ollut kiihkoillut
3rd sing.		kiihkoili	ei kiihkoillut	3rd sing.	oli kiihkoillut	ei ollut kiihkoillut
1st plur.		kiihkoilimme	emme kiihkoilleet	1st plur.	olimme kiihkoilleet	emme olleet kiihkoilleet
2nd plur.		kiihkoilitte	ette kiihkoilleet	2nd plur.	olitte kiihkoilleet	ette olleet kiihkoilleet
3rd plur.		kiihkoilivat	eivät kiihkoilleet	3rd plur.	olivat kiihkoilleet	eivät olleet kiihkoilleet
passive		kiihkoiltiin	ei kiihkoiltu	passive	oli kiihkoiltu	ei ollut kiihkoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiihkoilisin	en kiihkoilisi	1st sing.	olisin kiihkoillut	en olisi kiihkoillut
2nd sing.		kiihkoilisit	et kiihkoilisi	2nd sing.	olisit kiihkoillut	et olisi kiihkoillut
3rd sing.		kiihkoilisi	ei kiihkoilisi	3rd sing.	olisi kiihkoillut	ei olisi kiihkoillut
1st plur.		kiihkoilisimme	emme kiihkoilisi	1st plur.	olisimme kiihkoilleet	emme olisi kiihkoilleet
2nd plur.		kiihkoilisitte	ette kiihkoilisi	2nd plur.	olisitte kiihkoilleet	ette olisi kiihkoilleet
3rd plur.		kiihkoilisivat	eivät kiihkoilisi	3rd plur.	olisivat kiihkoilleet	eivät olisi kiihkoilleet
passive		kiihkoiltaisiin	ei kiihkoiltaisi	passive	olisi kiihkoiltu	ei olisi kiihkoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiihkoile	älä kiihkoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiihkoilkoon	älköön kiihkoilko	3rd sing.	olkoon kiihkoillut	älköön olko kiihkoillut
1st plur.		kiihkoilkaamme	älkäämme kiihkoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiihkoilkaa	älkää kiihkoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiihkoilkoot	älkööt kiihkoilko	3rd plur.	olkoot kiihkoilleet	älkööt olko kiihkoilleet
passive		kiihkoiltakoon	älköön kiihkoiltako	passive	olkoon kiihkoiltu	älköön olko kiihkoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiihkoillen	en kiihkoille	1st sing.	lienen kiihkoillut	en liene kiihkoillut
2nd sing.		kiihkoillet	et kiihkoille	2nd sing.	lienet kiihkoillut	et liene kiihkoillut
3rd sing.		kiihkoillee	ei kiihkoille	3rd sing.	lienee kiihkoillut	ei liene kiihkoillut
1st plur.		kiihkoillemme	emme kiihkoille	1st plur.	lienemme kiihkoilleet	emme liene kiihkoilleet
2nd plur.		kiihkoillette	ette kiihkoille	2nd plur.	lienette kiihkoilleet	ette liene kiihkoilleet
3rd plur.		kiihkoillevat	eivät kiihkoille	3rd plur.	lienevät kiihkoilleet	eivät liene kiihkoilleet
passive		kiihkoiltaneen	ei kiihkoiltane	passive	lienee kiihkoiltu	ei liene kiihkoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiihkoilla		present	kiihkoileva	kiihkoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiihkoillakseni kiihkoillaksemme 2nd kiihkoillaksesi kiihkoillaksenne 3rd kiihkoillakseen kiihkoillaksensa		past	kiihkoillut	kiihkoiltu
2nd	inessive2	kiihkoillessa	kiihkoiltaessa	agent3	kiihkoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiihkoillessani kiihkoillessamme 2nd kiihkoillessasi kiihkoillessanne 3rd kiihkoillessaan kiihkoillessansa		negative	kiihkoilematon
	instructive	kiihkoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kiihkoilemassa	—
	elative	kiihkoilemasta	—
	illative	kiihkoilemaan	—
	adessive	kiihkoilemalla	—
	abessive	kiihkoilematta	—
	instructive	kiihkoileman	kiihkoiltaman
4th4	verbal noun	kiihkoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiihkoilemaisillani kiihkoilemaisillamme 2nd kiihkoilemaisillasi kiihkoilemaisillanne 3rd kiihkoilemaisillaan kiihkoilemaisillansa

Derived terms

• kiihkoilija
• kiihkoilu

 

Further reading

• “kiihkoilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːhkoi̯lːɑ/, [ˈk̟iːçko̞i̯lːɑ̝]
• Rhymes: -iːhkoilːɑ
• Syllabification^(key): kiih‧koil‧la

Noun

kiihkoilla

1. adessive plural of kiihko