kiikutella

Finnish

Etymology

kiikuttaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːkutelːɑˣ/, [ˈk̟iːkuˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): kii‧ku‧tel‧la

Verb

kiikutella

1. (transitive, usually atelic) frequentative of kiikuttaa (“to rock (move gently back and forth)”)

Conjugation

Inflection of kiikutella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikuttelen	en kiikuttele	1st sing.	olen kiikutellut	en ole kiikutellut
2nd sing.		kiikuttelet	et kiikuttele	2nd sing.	olet kiikutellut	et ole kiikutellut
3rd sing.		kiikuttelee	ei kiikuttele	3rd sing.	on kiikutellut	ei ole kiikutellut
1st plur.		kiikuttelemme	emme kiikuttele	1st plur.	olemme kiikutelleet	emme ole kiikutelleet
2nd plur.		kiikuttelette	ette kiikuttele	2nd plur.	olette kiikutelleet	ette ole kiikutelleet
3rd plur.		kiikuttelevat	eivät kiikuttele	3rd plur.	ovat kiikutelleet	eivät ole kiikutelleet
passive		kiikutellaan	ei kiikutella	passive	on kiikuteltu	ei ole kiikuteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikuttelin	en kiikutellut	1st sing.	olin kiikutellut	en ollut kiikutellut
2nd sing.		kiikuttelit	et kiikutellut	2nd sing.	olit kiikutellut	et ollut kiikutellut
3rd sing.		kiikutteli	ei kiikutellut	3rd sing.	oli kiikutellut	ei ollut kiikutellut
1st plur.		kiikuttelimme	emme kiikutelleet	1st plur.	olimme kiikutelleet	emme olleet kiikutelleet
2nd plur.		kiikuttelitte	ette kiikutelleet	2nd plur.	olitte kiikutelleet	ette olleet kiikutelleet
3rd plur.		kiikuttelivat	eivät kiikutelleet	3rd plur.	olivat kiikutelleet	eivät olleet kiikutelleet
passive		kiikuteltiin	ei kiikuteltu	passive	oli kiikuteltu	ei ollut kiikuteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikuttelisin	en kiikuttelisi	1st sing.	olisin kiikutellut	en olisi kiikutellut
2nd sing.		kiikuttelisit	et kiikuttelisi	2nd sing.	olisit kiikutellut	et olisi kiikutellut
3rd sing.		kiikuttelisi	ei kiikuttelisi	3rd sing.	olisi kiikutellut	ei olisi kiikutellut
1st plur.		kiikuttelisimme	emme kiikuttelisi	1st plur.	olisimme kiikutelleet	emme olisi kiikutelleet
2nd plur.		kiikuttelisitte	ette kiikuttelisi	2nd plur.	olisitte kiikutelleet	ette olisi kiikutelleet
3rd plur.		kiikuttelisivat	eivät kiikuttelisi	3rd plur.	olisivat kiikutelleet	eivät olisi kiikutelleet
passive		kiikuteltaisiin	ei kiikuteltaisi	passive	olisi kiikuteltu	ei olisi kiikuteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiikuttele	älä kiikuttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiikutelkoon	älköön kiikutelko	3rd sing.	olkoon kiikutellut	älköön olko kiikutellut
1st plur.		kiikutelkaamme	älkäämme kiikutelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiikutelkaa	älkää kiikutelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiikutelkoot	älkööt kiikutelko	3rd plur.	olkoot kiikutelleet	älkööt olko kiikutelleet
passive		kiikuteltakoon	älköön kiikuteltako	passive	olkoon kiikuteltu	älköön olko kiikuteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikutellen	en kiikutelle	1st sing.	lienen kiikutellut	en liene kiikutellut
2nd sing.		kiikutellet	et kiikutelle	2nd sing.	lienet kiikutellut	et liene kiikutellut
3rd sing.		kiikutellee	ei kiikutelle	3rd sing.	lienee kiikutellut	ei liene kiikutellut
1st plur.		kiikutellemme	emme kiikutelle	1st plur.	lienemme kiikutelleet	emme liene kiikutelleet
2nd plur.		kiikutellette	ette kiikutelle	2nd plur.	lienette kiikutelleet	ette liene kiikutelleet
3rd plur.		kiikutellevat	eivät kiikutelle	3rd plur.	lienevät kiikutelleet	eivät liene kiikutelleet
passive		kiikuteltaneen	ei kiikuteltane	passive	lienee kiikuteltu	ei liene kiikuteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiikutella		present	kiikutteleva	kiikuteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikutellakseni kiikutellaksemme 2nd kiikutellaksesi kiikutellaksenne 3rd kiikutellakseen kiikutellaksensa		past	kiikutellut	kiikuteltu
2nd	inessive2	kiikutellessa	kiikuteltaessa	agent3	kiikuttelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikutellessani kiikutellessamme 2nd kiikutellessasi kiikutellessanne 3rd kiikutellessaan kiikutellessansa		negative	kiikuttelematon
	instructive	kiikutellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kiikuttelemassa	—
	elative	kiikuttelemasta	—
	illative	kiikuttelemaan	—
	adessive	kiikuttelemalla	—
	abessive	kiikuttelematta	—
	instructive	kiikutteleman	kiikuteltaman
4th4	verbal noun	kiikutteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikuttelemaisillani kiikuttelemaisillamme 2nd kiikuttelemaisillasi kiikuttelemaisillanne 3rd kiikuttelemaisillaan kiikuttelemaisillansa

Further reading

• “kiikutella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02