kiistellä

Finnish

Etymology

From kiistää +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːstelːæˣ/, [ˈk̟iːs̠te̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -iːstelːæ
• Syllabification^(key): kiis‧tel‧lä

Verb

kiistellä

1. (intransitive) To dispute, argue.

Conjugation

Inflection of kiistellä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiistelen	en kiistele	1st sing.	olen kiistellyt	en ole kiistellyt
2nd sing.		kiistelet	et kiistele	2nd sing.	olet kiistellyt	et ole kiistellyt
3rd sing.		kiistelee	ei kiistele	3rd sing.	on kiistellyt	ei ole kiistellyt
1st plur.		kiistelemme	emme kiistele	1st plur.	olemme kiistelleet	emme ole kiistelleet
2nd plur.		kiistelette	ette kiistele	2nd plur.	olette kiistelleet	ette ole kiistelleet
3rd plur.		kiistelevät	eivät kiistele	3rd plur.	ovat kiistelleet	eivät ole kiistelleet
passive		kiistellään	ei kiistellä	passive	on kiistelty	ei ole kiistelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiistelin	en kiistellyt	1st sing.	olin kiistellyt	en ollut kiistellyt
2nd sing.		kiistelit	et kiistellyt	2nd sing.	olit kiistellyt	et ollut kiistellyt
3rd sing.		kiisteli	ei kiistellyt	3rd sing.	oli kiistellyt	ei ollut kiistellyt
1st plur.		kiistelimme	emme kiistelleet	1st plur.	olimme kiistelleet	emme olleet kiistelleet
2nd plur.		kiistelitte	ette kiistelleet	2nd plur.	olitte kiistelleet	ette olleet kiistelleet
3rd plur.		kiistelivät	eivät kiistelleet	3rd plur.	olivat kiistelleet	eivät olleet kiistelleet
passive		kiisteltiin	ei kiistelty	passive	oli kiistelty	ei ollut kiistelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiistelisin	en kiistelisi	1st sing.	olisin kiistellyt	en olisi kiistellyt
2nd sing.		kiistelisit	et kiistelisi	2nd sing.	olisit kiistellyt	et olisi kiistellyt
3rd sing.		kiistelisi	ei kiistelisi	3rd sing.	olisi kiistellyt	ei olisi kiistellyt
1st plur.		kiistelisimme	emme kiistelisi	1st plur.	olisimme kiistelleet	emme olisi kiistelleet
2nd plur.		kiistelisitte	ette kiistelisi	2nd plur.	olisitte kiistelleet	ette olisi kiistelleet
3rd plur.		kiistelisivät	eivät kiistelisi	3rd plur.	olisivat kiistelleet	eivät olisi kiistelleet
passive		kiisteltäisiin	ei kiisteltäisi	passive	olisi kiistelty	ei olisi kiistelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiistele	älä kiistele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiistelköön	älköön kiistelkö	3rd sing.	olkoon kiistellyt	älköön olko kiistellyt
1st plur.		kiistelkäämme	älkäämme kiistelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiistelkää	älkää kiistelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiistelkööt	älkööt kiistelkö	3rd plur.	olkoot kiistelleet	älkööt olko kiistelleet
passive		kiisteltäköön	älköön kiisteltäkö	passive	olkoon kiistelty	älköön olko kiistelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiistellen	en kiistelle	1st sing.	lienen kiistellyt	en liene kiistellyt
2nd sing.		kiistellet	et kiistelle	2nd sing.	lienet kiistellyt	et liene kiistellyt
3rd sing.		kiistellee	ei kiistelle	3rd sing.	lienee kiistellyt	ei liene kiistellyt
1st plur.		kiistellemme	emme kiistelle	1st plur.	lienemme kiistelleet	emme liene kiistelleet
2nd plur.		kiistellette	ette kiistelle	2nd plur.	lienette kiistelleet	ette liene kiistelleet
3rd plur.		kiistellevät	eivät kiistelle	3rd plur.	lienevät kiistelleet	eivät liene kiistelleet
passive		kiisteltäneen	ei kiisteltäne	passive	lienee kiistelty	ei liene kiistelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiistellä		present	kiistelevä	kiisteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiistelläkseni kiistelläksemme 2nd kiistelläksesi kiistelläksenne 3rd kiistelläkseen kiistelläksensä		past	kiistellyt	kiistelty
2nd	inessive2	kiistellessä	kiisteltäessä	agent3	kiistelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiistellessäni kiistellessämme 2nd kiistellessäsi kiistellessänne 3rd kiistellessään kiistellessänsä		negative	kiistelemätön
	instructive	kiistellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kiistelemässä	—
	elative	kiistelemästä	—
	illative	kiistelemään	—
	adessive	kiistelemällä	—
	abessive	kiistelemättä	—
	instructive	kiistelemän	kiisteltämän
4th4	verbal noun	kiisteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiistelemäisilläni kiistelemäisillämme 2nd kiistelemäisilläsi kiistelemäisillänne 3rd kiistelemäisillään kiistelemäisillänsä

Derived terms

• kiistely

 

Further reading

• “kiistellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• tiskeillä, äkilliset