kraappi

Ingrian

Etymology 1

From kraappia (“to comb”) +‎ -i. Akin to Estonian kraap.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkrɑːpːi/, [ˈkrɑːpʲː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkrɑːpːi/, [ˈkrɑːpːi]
• Rhymes: -ɑːpʲː, -ɑːpːi
• Hyphenation: kraap‧pi

Noun

kraappi

1. brush (for a horse)

Declension

Declension of kraappi (type 5/vahti, pp-p gradation)
	singular	plural
nominative	kraappi	kraapit
genitive	kraapin	kraappiin, kraappiloin
partitive	kraappia	kraappija, kraappiloja
illative	kraappii	kraappii, kraappiloihe
inessive	kraapiis	kraappiis, kraappilois
elative	kraapist	kraappiist, kraappiloist
allative	kraapille	kraappiille, kraappiloille
adessive	kraapiil	kraappiil, kraappiloil
ablative	kraapilt	kraappiilt, kraappiloilt
translative	kraapiks	kraappiiks, kraappiloiks
essive	kraappinna, kraappiin	kraappiinna, kraappiloinna, kraappiin, kraappiloin
exessive1)	kraappint	kraappiint, kraappiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkrɑːpːi/, [ˈkrɑːpʲː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkrɑːpːi/, [ˈkrɑːpːi]
• Rhymes: -ɑːpʲː, -ɑːpːi
• Hyphenation: kraap‧pi

Verb

kraappi

1. third-person singular past indicative of kraappia

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 205