Ingrian edit

Etymology edit

From kukka (flower) +‎ aika (time).

Pronunciation edit

Noun edit

kukkaaika

  1. blooming time

Declension edit

Declension of kukkaaika (type 3/kana, ik-j gradation, gemination)
singular plural
nominative kukkaaika kukkaajat
genitive kukkaajan kukkaaikkoin
partitive kukkaaikkaa kukkaaikoja
illative kukkaaikkaa kukkaaikkoi
inessive kukkaajaas kukkaajois
elative kukkaajast kukkaajoist
allative kukkaajalle kukkaajoille
adessive kukkaajaal kukkaajoil
ablative kukkaajalt kukkaajoilt
translative kukkaajaks kukkaajoiks
essive kukkaaikanna, kukkaaikkaan kukkaaikoinna, kukkaaikkoin
exessive1) kukkaaikant kukkaaikoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References edit

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 214