kuulustuttaa

Finnish

Etymology

kuulua +‎ -staa +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːlustutːɑːˣ/, [ˈkuːlus̠ˌtut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): kuu‧lus‧tut‧taa

Verb

kuulustuttaa

1. (transitive) to have interrogated or questioned

Conjugation

Inflection of kuulustuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuulustutan	en kuulustuta	1st sing.	olen kuulustuttanut	en ole kuulustuttanut
2nd sing.		kuulustutat	et kuulustuta	2nd sing.	olet kuulustuttanut	et ole kuulustuttanut
3rd sing.		kuulustuttaa	ei kuulustuta	3rd sing.	on kuulustuttanut	ei ole kuulustuttanut
1st plur.		kuulustutamme	emme kuulustuta	1st plur.	olemme kuulustuttaneet	emme ole kuulustuttaneet
2nd plur.		kuulustutatte	ette kuulustuta	2nd plur.	olette kuulustuttaneet	ette ole kuulustuttaneet
3rd plur.		kuulustuttavat	eivät kuulustuta	3rd plur.	ovat kuulustuttaneet	eivät ole kuulustuttaneet
passive		kuulustutetaan	ei kuulustuteta	passive	on kuulustutettu	ei ole kuulustutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuulustutin	en kuulustuttanut	1st sing.	olin kuulustuttanut	en ollut kuulustuttanut
2nd sing.		kuulustutit	et kuulustuttanut	2nd sing.	olit kuulustuttanut	et ollut kuulustuttanut
3rd sing.		kuulustutti	ei kuulustuttanut	3rd sing.	oli kuulustuttanut	ei ollut kuulustuttanut
1st plur.		kuulustutimme	emme kuulustuttaneet	1st plur.	olimme kuulustuttaneet	emme olleet kuulustuttaneet
2nd plur.		kuulustutitte	ette kuulustuttaneet	2nd plur.	olitte kuulustuttaneet	ette olleet kuulustuttaneet
3rd plur.		kuulustuttivat	eivät kuulustuttaneet	3rd plur.	olivat kuulustuttaneet	eivät olleet kuulustuttaneet
passive		kuulustutettiin	ei kuulustutettu	passive	oli kuulustutettu	ei ollut kuulustutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuulustuttaisin	en kuulustuttaisi	1st sing.	olisin kuulustuttanut	en olisi kuulustuttanut
2nd sing.		kuulustuttaisit	et kuulustuttaisi	2nd sing.	olisit kuulustuttanut	et olisi kuulustuttanut
3rd sing.		kuulustuttaisi	ei kuulustuttaisi	3rd sing.	olisi kuulustuttanut	ei olisi kuulustuttanut
1st plur.		kuulustuttaisimme	emme kuulustuttaisi	1st plur.	olisimme kuulustuttaneet	emme olisi kuulustuttaneet
2nd plur.		kuulustuttaisitte	ette kuulustuttaisi	2nd plur.	olisitte kuulustuttaneet	ette olisi kuulustuttaneet
3rd plur.		kuulustuttaisivat	eivät kuulustuttaisi	3rd plur.	olisivat kuulustuttaneet	eivät olisi kuulustuttaneet
passive		kuulustutettaisiin	ei kuulustutettaisi	passive	olisi kuulustutettu	ei olisi kuulustutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kuulustuta	älä kuulustuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kuulustuttakoon	älköön kuulustuttako	3rd sing.	olkoon kuulustuttanut	älköön olko kuulustuttanut
1st plur.		kuulustuttakaamme	älkäämme kuulustuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kuulustuttakaa	älkää kuulustuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kuulustuttakoot	älkööt kuulustuttako	3rd plur.	olkoot kuulustuttaneet	älkööt olko kuulustuttaneet
passive		kuulustutettakoon	älköön kuulustutettako	passive	olkoon kuulustutettu	älköön olko kuulustutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuulustuttanen	en kuulustuttane	1st sing.	lienen kuulustuttanut	en liene kuulustuttanut
2nd sing.		kuulustuttanet	et kuulustuttane	2nd sing.	lienet kuulustuttanut	et liene kuulustuttanut
3rd sing.		kuulustuttanee	ei kuulustuttane	3rd sing.	lienee kuulustuttanut	ei liene kuulustuttanut
1st plur.		kuulustuttanemme	emme kuulustuttane	1st plur.	lienemme kuulustuttaneet	emme liene kuulustuttaneet
2nd plur.		kuulustuttanette	ette kuulustuttane	2nd plur.	lienette kuulustuttaneet	ette liene kuulustuttaneet
3rd plur.		kuulustuttanevat	eivät kuulustuttane	3rd plur.	lienevät kuulustuttaneet	eivät liene kuulustuttaneet
passive		kuulustutettaneen	ei kuulustutettane	passive	lienee kuulustutettu	ei liene kuulustutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kuulustuttaa		present	kuulustuttava	kuulustutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuulustuttaakseni kuulustuttaaksemme 2nd kuulustuttaaksesi kuulustuttaaksenne 3rd kuulustuttaakseen kuulustuttaaksensa		past	kuulustuttanut	kuulustutettu
2nd	inessive2	kuulustuttaessa	kuulustutettaessa	agent3	kuulustuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuulustuttaessani kuulustuttaessamme 2nd kuulustuttaessasi kuulustuttaessanne 3rd kuulustuttaessaan kuulustuttaessansa		negative	kuulustuttamaton
	instructive	kuulustuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kuulustuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kuulustuttamassa	—
	elative	kuulustuttamasta	—
	illative	kuulustuttamaan	—
	adessive	kuulustuttamalla	—
	abessive	kuulustuttamatta	—
	instructive	kuulustuttaman	kuulustutettaman
4th4	verbal noun	kuulustuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuulustuttamaisillani kuulustuttamaisillamme 2nd kuulustuttamaisillasi kuulustuttamaisillanne 3rd kuulustuttamaisillaan kuulustuttamaisillansa