Ingrian edit

Etymology edit

From laaja (property) +‎ sana (word).

Pronunciation edit

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈlɑːjɑˌsɑnɑ/, [ˈɫɑːjəˌs̠ɑnɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈlɑːjɑˌsɑnɑ/, [ˈɫɑːjɑˌʒ̥ɑnɑ]
  • Rhymes: -ɑnɑ
  • Hyphenation: laa‧ja‧sa‧na

Noun edit

laajasana

  1. (grammar) adjective

Declension edit

Declension of laajasana (type 3/kana, no gradation, gemination)
singular plural
nominative laajasana laajasanat
genitive laajasanan laajasannoin
partitive laajasannaa laajasanoja
illative laajasannaa laajasannoi
inessive laajasanas laajasanois
elative laajasanast laajasanoist
allative laajasanalle laajasanoille
adessive laajasanal laajasanoil
ablative laajasanalt laajasanoilt
translative laajasanaks laajasanoiks
essive laajasananna, laajasannaan laajasanoinna, laajasannoin
exessive1) laajasanant laajasanoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms edit

References edit

  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 27