lehmäkarja

Ingrian

Lehmäkarja.

Etymology

From lehmä (“cow”) +‎ karja (“herd”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlehmæˌkɑrjɑ/, [ˈlʲe̞hməˌkɑri]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlehmæˌkɑrjɑ/, [ˈle̞hmæˌɡ̊ɑrjɑ]
• Rhymes: -ɑrj, -ɑrjɑ
• Hyphenation: leh‧mä‧kar‧ja

Noun

lehmäkarja

1. cattle herd

Declension

Declension of lehmäkarja (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	lehmäkarja	lehmäkarjat
genitive	lehmäkarjan	lehmäkarjoin
partitive	lehmäkarjaa	lehmäkarjoja
illative	lehmäkarjaa	lehmäkarjoi
inessive	lehmäkarjaas	lehmäkarjois
elative	lehmäkarjast	lehmäkarjoist
allative	lehmäkarjalle	lehmäkarjoille
adessive	lehmäkarjaal	lehmäkarjoil
ablative	lehmäkarjalt	lehmäkarjoilt
translative	lehmäkarjaks	lehmäkarjoiks
essive	lehmäkarjanna, lehmäkarjaan	lehmäkarjoinna, lehmäkarjoin
exessive1)	lehmäkarjant	lehmäkarjoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 257