määritelmä

Finnish

Etymology

määrittää (“to define, determine”) +‎ -(e)lmä or equivalently määritellä (“to define”) +‎ -mä. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1860.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmæːritelmæ/, [ˈmæːriˌt̪e̞lmæ]
• Rhymes: -elmæ
• Syllabification^(key): mää‧ri‧tel‧mä

Noun

määritelmä

1. definition
2. (programming) Synonym of määrittely
3. (programming, rare) Synonym of lauseke (“expression (a piece of code in a high-level language that returns a value)”)

Declension

Inflection of määritelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		määritelmä	määritelmät
genitive		määritelmän	määritelmien
partitive		määritelmää	määritelmiä
illative		määritelmään	määritelmiin
		singular	plural
nominative		määritelmä	määritelmät
accusative	nom.	määritelmä	määritelmät
	gen.	määritelmän
genitive		määritelmän	määritelmien määritelmäin rare
partitive		määritelmää	määritelmiä
inessive		määritelmässä	määritelmissä
elative		määritelmästä	määritelmistä
illative		määritelmään	määritelmiin
adessive		määritelmällä	määritelmillä
ablative		määritelmältä	määritelmiltä
allative		määritelmälle	määritelmille
essive		määritelmänä	määritelminä
translative		määritelmäksi	määritelmiksi
abessive		määritelmättä	määritelmittä
instructive		—	määritelmin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of määritelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative määritelmäni määritelmäni accusative nom. määritelmäni määritelmäni gen. määritelmäni genitive määritelmäni määritelmieni määritelmäini rare partitive määritelmääni määritelmiäni inessive määritelmässäni määritelmissäni elative määritelmästäni määritelmistäni illative määritelmääni määritelmiini adessive määritelmälläni määritelmilläni ablative määritelmältäni määritelmiltäni allative määritelmälleni määritelmilleni essive määritelmänäni määritelminäni translative määritelmäkseni määritelmikseni abessive määritelmättäni määritelmittäni instructive — — comitative — määritelmineni second-person singular possessor singular plural nominative määritelmäsi määritelmäsi accusative nom. määritelmäsi määritelmäsi gen. määritelmäsi genitive määritelmäsi määritelmiesi määritelmäisi rare partitive määritelmääsi määritelmiäsi inessive määritelmässäsi määritelmissäsi elative määritelmästäsi määritelmistäsi illative määritelmääsi määritelmiisi adessive määritelmälläsi määritelmilläsi ablative määritelmältäsi määritelmiltäsi allative määritelmällesi määritelmillesi essive määritelmänäsi määritelminäsi translative määritelmäksesi määritelmiksesi abessive määritelmättäsi määritelmittäsi instructive — — comitative — määritelminesi first-person plural possessor singular plural nominative määritelmämme määritelmämme accusative nom. määritelmämme määritelmämme gen. määritelmämme genitive määritelmämme määritelmiemme määritelmäimme rare partitive määritelmäämme määritelmiämme inessive määritelmässämme määritelmissämme elative määritelmästämme määritelmistämme illative määritelmäämme määritelmiimme adessive määritelmällämme määritelmillämme ablative määritelmältämme määritelmiltämme allative määritelmällemme määritelmillemme essive määritelmänämme määritelminämme translative määritelmäksemme määritelmiksemme abessive määritelmättämme määritelmittämme instructive — — comitative — määritelminemme second-person plural possessor singular plural nominative määritelmänne määritelmänne accusative nom. määritelmänne määritelmänne gen. määritelmänne genitive määritelmänne määritelmienne määritelmäinne rare partitive määritelmäänne määritelmiänne inessive määritelmässänne määritelmissänne elative määritelmästänne määritelmistänne illative määritelmäänne määritelmiinne adessive määritelmällänne määritelmillänne ablative määritelmältänne määritelmiltänne allative määritelmällenne määritelmillenne essive määritelmänänne määritelminänne translative määritelmäksenne määritelmiksenne abessive määritelmättänne määritelmittänne instructive — — comitative — määritelminenne third-person possessor singular plural nominative määritelmänsä määritelmänsä accusative nom. määritelmänsä määritelmänsä gen. määritelmänsä genitive määritelmänsä määritelmiensä määritelmäinsä rare partitive määritelmäänsä määritelmiään määritelmiänsä inessive määritelmässään määritelmässänsä määritelmissään määritelmissänsä elative määritelmästään määritelmästänsä määritelmistään määritelmistänsä illative määritelmäänsä määritelmiinsä adessive määritelmällään määritelmällänsä määritelmillään määritelmillänsä ablative määritelmältään määritelmältänsä määritelmiltään määritelmiltänsä allative määritelmälleen määritelmällensä määritelmilleen määritelmillensä essive määritelmänään määritelmänänsä määritelminään määritelminänsä translative määritelmäkseen määritelmäksensä määritelmikseen määritelmiksensä abessive määritelmättään määritelmättänsä määritelmittään määritelmittänsä instructive — — comitative — määritelmineen määritelminensä

Derived terms

• määritelmällinen

 

compounds

• kehämääritelmä
• sanakirjamääritelmä

 

Further reading

• “määritelmä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03