mancikka

Ingrian

Mancikat.

Etymology

From Proto-Finnic *mancikka. Cognates include Finnish mansikka and Estonian maasikas.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmɑnt͡sikːɑ/, [ˈmɑnt͡s̠ĭkː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmɑnt͡ʃikːɑ/, [ˈmɑnt͡ʃikːɑ]
• Rhymes: -ɑnt͡sikː, -ɑnt͡ʃikːɑ
• Hyphenation: man‧cik‧ka

Noun

mancikka

1. strawberry
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva:

     Mişa mäni kiven ääree, mis paistoi tervenäin ryhmä mancikkoja.

     Miša went to the end of the rock, where the entire bush of strawberries was shining.

Declension

Declension of mancikka (type 3/kana, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	mancikka	mancikat
genitive	mancikan	mancikkoin
partitive	mancikkaa	mancikkoja
illative	mancikkaa	mancikkoihe
inessive	mancikaas	mancikois
elative	mancikast	mancikoist
allative	mancikalle	mancikoille
adessive	mancikaal	mancikoil
ablative	mancikalt	mancikoilt
translative	mancikaks	mancikoiks
essive	mancikkanna, mancikkaan	mancikkoinna, mancikkoin
exessive1)	mancikkant	mancikkoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• (diminutive) mancikkain

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 296