See also: Miete, mieté, mięte, and miętę

FinnishEdit

EtymologyEdit

miettiä +‎ -e

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈmie̯teˣ/, [ˈmie̞̯t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iete
  • Syllabification(key): mie‧te

NounEdit

miete

  1. thought, especially a deep and serious one
  2. in plural, often with possessive suffix: brown study (melancholy mood accompanied by deep thought)
    Hän vaipuu joskus mietteisiinsä kesken kokouksen.
    Sometimes he falls into a brown study in the middle of a meeting.

DeclensionEdit

Inflection of miete (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative miete mietteet
genitive mietteen mietteiden
mietteitten
partitive mietettä mietteitä
illative mietteeseen mietteisiin
mietteihin
singular plural
nominative miete mietteet
accusative nom. miete mietteet
gen. mietteen
genitive mietteen mietteiden
mietteitten
partitive mietettä mietteitä
inessive mietteessä mietteissä
elative mietteestä mietteistä
illative mietteeseen mietteisiin
mietteihin
adessive mietteellä mietteillä
ablative mietteeltä mietteiltä
allative mietteelle mietteille
essive mietteenä mietteinä
translative mietteeksi mietteiksi
instructive miettein
abessive mietteettä mietteittä
comitative mietteineen
Possessive forms of miete (type hame)
possessor singular plural
1st person mietteeni mietteemme
2nd person mietteesi mietteenne
3rd person mietteensä

GermanEdit

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈmiːtə/
  • (file)

VerbEdit

miete

  1. inflection of mieten:
    1. first-person singular present
    2. first/third-person singular subjunctive I
    3. singular imperative

HunsrikEdit

PronunciationEdit

VerbEdit

miete

  1. to rent

Related termsEdit

Further readingEdit


ItalianEdit

VerbEdit

miete

  1. third-person singular present indicative of mietere

AnagramsEdit