mukistaja

Ingrian

Etymology

From mukistaa (“to kill”) +‎ -ja.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmukistɑjɑ/, [ˈmukis̠ˌtɑjɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmukistɑjɑ/, [ˈmuɡ̊iʃˌtɑjɑ]
• Rhymes: -ɑjɑ
• Hyphenation: mu‧kis‧ta‧ja

Noun

mukistaja

1. killer, slayer

Declension

Declension of mukistaja (type 3/koira, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	mukistaja	mukistajat
genitive	mukistajan	mukistaijiin
partitive	mukistaijaa	mukistaijia
illative	mukistaijaa	mukistaijii
inessive	mukistajas	mukistajis
elative	mukistajast	mukistajist
allative	mukistajalle	mukistajille
adessive	mukistajal	mukistajil
ablative	mukistajalt	mukistajilt
translative	mukistajaks	mukistajiks
essive	mukistajanna, mukistaijaan	mukistajinna, mukistaijiin
exessive1)	mukistajant	mukistajint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• tappaja

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 316