pajuisikko

Ingrian

Etymology

From paju (“willow”) +‎ -isikko.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpɑjui̯sikːo/, [ˈpɑjujˌs̠ikːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpɑjui̯sikːoi̯/, [ˈpɑjˑui̯ˌʒ̥ikːo̞i̯]
• Rhymes: -ikːo, -ikːoi̯
• Hyphenation: pa‧jui‧sik‧ko

Noun

pajuisikko

1. willow thicket

Declension

Declension of pajuisikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	pajuisikko	pajuisikot
genitive	pajuisikon	pajuisikkoin, pajuisikkoloin
partitive	pajuisikkoa	pajuisikkoja, pajuisikkoloja
illative	pajuisikkoo	pajuisikkoi, pajuisikkoloihe
inessive	pajuisikos	pajuisikois, pajuisikkolois
elative	pajuisikost	pajuisikoist, pajuisikkoloist
allative	pajuisikolle	pajuisikoille, pajuisikkoloille
adessive	pajuisikol	pajuisikoil, pajuisikkoloil
ablative	pajuisikolt	pajuisikoilt, pajuisikkoloilt
translative	pajuisikoks	pajuisikoiks, pajuisikkoloiks
essive	pajuisikkonna, pajuisikkoon	pajuisikkoinna, pajuisikkoloinna, pajuisikkoin, pajuisikkoloin
exessive1)	pajuisikkont	pajuisikkoint, pajuisikkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 708