penni

English

Etymology

Finnish penni. Doublet of penny.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpɛni/
• Homophone: penny

Noun

penni (plural pennis or pennia)

1. (historical) A former Finnish currency unit, worth ¹⁄₁₀₀ of the markka.
   • 1980, Nagel Publishers, Finland, page 271:

     The Finnish monetary unit is the Finnish mark or markka (Fmk), which is divided into 100 pennis (p).

Anagrams

• Penin, pen in

Estonian

Noun

penni

1. illative singular of peni

Finnish

Etymology

Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1860 as a shortened form of penninki. Possibly inspired by English penny.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpenːi/, [ˈpe̞nːi]
• Rhymes: -enːi
• Syllabification^(key): pen‧ni

Noun

penni

1. One hundredth of a markka, the Finnish currency until the introduction of euro in 2002.

   viisikymmentä penniä ― fifty pennies

   penni ajatuksistasi ― a penny for your thoughts

Usage notes

In Finnish the noun is in partitive singular after a cardinal number.

Declension

Inflection of penni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		penni	pennit
genitive		pennin	pennien
partitive		penniä	pennejä
illative		penniin	penneihin
		singular	plural
nominative		penni	pennit
accusative	nom.	penni	pennit
	gen.	pennin
genitive		pennin	pennien
partitive		penniä	pennejä
inessive		pennissä	penneissä
elative		pennistä	penneistä
illative		penniin	penneihin
adessive		pennillä	penneillä
ablative		penniltä	penneiltä
allative		pennille	penneille
essive		penninä	penneinä
translative		penniksi	penneiksi
abessive		pennittä	penneittä
instructive		—	pennein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of penni (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative pennini pennini accusative nom. pennini pennini gen. pennini genitive pennini pennieni partitive penniäni pennejäni inessive pennissäni penneissäni elative pennistäni penneistäni illative penniini penneihini adessive pennilläni penneilläni ablative penniltäni penneiltäni allative pennilleni penneilleni essive penninäni penneinäni translative pennikseni penneikseni abessive pennittäni penneittäni instructive — — comitative — penneineni second-person singular possessor singular plural nominative pennisi pennisi accusative nom. pennisi pennisi gen. pennisi genitive pennisi penniesi partitive penniäsi pennejäsi inessive pennissäsi penneissäsi elative pennistäsi penneistäsi illative penniisi penneihisi adessive pennilläsi penneilläsi ablative penniltäsi penneiltäsi allative pennillesi penneillesi essive penninäsi penneinäsi translative penniksesi penneiksesi abessive pennittäsi penneittäsi instructive — — comitative — penneinesi first-person plural possessor singular plural nominative pennimme pennimme accusative nom. pennimme pennimme gen. pennimme genitive pennimme penniemme partitive penniämme pennejämme inessive pennissämme penneissämme elative pennistämme penneistämme illative penniimme penneihimme adessive pennillämme penneillämme ablative penniltämme penneiltämme allative pennillemme penneillemme essive penninämme penneinämme translative penniksemme penneiksemme abessive pennittämme penneittämme instructive — — comitative — penneinemme second-person plural possessor singular plural nominative penninne penninne accusative nom. penninne penninne gen. penninne genitive penninne pennienne partitive penniänne pennejänne inessive pennissänne penneissänne elative pennistänne penneistänne illative penniinne penneihinne adessive pennillänne penneillänne ablative penniltänne penneiltänne allative pennillenne penneillenne essive penninänne penneinänne translative penniksenne penneiksenne abessive pennittänne penneittänne instructive — — comitative — penneinenne third-person possessor singular plural nominative penninsä penninsä accusative nom. penninsä penninsä gen. penninsä genitive penninsä penniensä partitive penniään penniänsä pennejään pennejänsä inessive pennissään pennissänsä penneissään penneissänsä elative pennistään pennistänsä penneistään penneistänsä illative penniinsä penneihinsä adessive pennillään pennillänsä penneillään penneillänsä ablative penniltään penniltänsä penneiltään penneiltänsä allative pennilleen pennillensä penneilleen penneillensä essive penninään penninänsä penneinään penneinänsä translative pennikseen penniksensä penneikseen penneiksensä abessive pennittään pennittänsä penneittään penneittänsä instructive — — comitative — penneineen penneinensä

Derived terms

• -penninen
• pennitön
• pennonen

 

compounds

• kymmenpenninen
• puupenni
• viisipenninen

 

Further reading

• “penni”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• nepin, penin, pinne

Icelandic

Etymology

From Latin penna (“feather”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpʰɛnːɪ/

  Rhymes: -ɛnːɪ

Noun

penni m (genitive singular penna, nominative plural pennar)

1. a pen

Declension

declension of penni

m-w1	singular		plural
	indefinite	definite	indefinite	definite
nominative	penni	penninn	pennar	pennarnir
accusative	penna	pennann	penna	pennana
dative	penna	pennanum	pennum	pennunum
genitive	penna	pennans	penna	pennanna

Derived terms

• blekpenni
• fjaðurpenni
• kúlupenni
• pennavinur

Norman

Etymology

Borrowed from English penny.

Noun

penni m (plural pennis)

1. (Guernsey) penny