pihahdella

Finnish

Etymology

pihahtaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpihɑhdelːɑˣ/, [ˈpiɦɑ̝hˌde̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): pi‧hah‧del‧la

Verb

pihahdella

1. (intransitive) frequentative of pihahtaa (“to briefly fizzle”)

Conjugation

Inflection of pihahdella (Kotus type 67*F/tulla, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihahtelen	en pihahtele	1st sing.	olen pihahdellut	en ole pihahdellut
2nd sing.		pihahtelet	et pihahtele	2nd sing.	olet pihahdellut	et ole pihahdellut
3rd sing.		pihahtelee	ei pihahtele	3rd sing.	on pihahdellut	ei ole pihahdellut
1st plur.		pihahtelemme	emme pihahtele	1st plur.	olemme pihahdelleet	emme ole pihahdelleet
2nd plur.		pihahtelette	ette pihahtele	2nd plur.	olette pihahdelleet	ette ole pihahdelleet
3rd plur.		pihahtelevat	eivät pihahtele	3rd plur.	ovat pihahdelleet	eivät ole pihahdelleet
passive		pihahdellaan	ei pihahdella	passive	on pihahdeltu	ei ole pihahdeltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihahtelin	en pihahdellut	1st sing.	olin pihahdellut	en ollut pihahdellut
2nd sing.		pihahtelit	et pihahdellut	2nd sing.	olit pihahdellut	et ollut pihahdellut
3rd sing.		pihahteli	ei pihahdellut	3rd sing.	oli pihahdellut	ei ollut pihahdellut
1st plur.		pihahtelimme	emme pihahdelleet	1st plur.	olimme pihahdelleet	emme olleet pihahdelleet
2nd plur.		pihahtelitte	ette pihahdelleet	2nd plur.	olitte pihahdelleet	ette olleet pihahdelleet
3rd plur.		pihahtelivat	eivät pihahdelleet	3rd plur.	olivat pihahdelleet	eivät olleet pihahdelleet
passive		pihahdeltiin	ei pihahdeltu	passive	oli pihahdeltu	ei ollut pihahdeltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihahtelisin	en pihahtelisi	1st sing.	olisin pihahdellut	en olisi pihahdellut
2nd sing.		pihahtelisit	et pihahtelisi	2nd sing.	olisit pihahdellut	et olisi pihahdellut
3rd sing.		pihahtelisi	ei pihahtelisi	3rd sing.	olisi pihahdellut	ei olisi pihahdellut
1st plur.		pihahtelisimme	emme pihahtelisi	1st plur.	olisimme pihahdelleet	emme olisi pihahdelleet
2nd plur.		pihahtelisitte	ette pihahtelisi	2nd plur.	olisitte pihahdelleet	ette olisi pihahdelleet
3rd plur.		pihahtelisivat	eivät pihahtelisi	3rd plur.	olisivat pihahdelleet	eivät olisi pihahdelleet
passive		pihahdeltaisiin	ei pihahdeltaisi	passive	olisi pihahdeltu	ei olisi pihahdeltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		pihahtele	älä pihahtele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		pihahdelkoon	älköön pihahdelko	3rd sing.	olkoon pihahdellut	älköön olko pihahdellut
1st plur.		pihahdelkaamme	älkäämme pihahdelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		pihahdelkaa	älkää pihahdelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		pihahdelkoot	älkööt pihahdelko	3rd plur.	olkoot pihahdelleet	älkööt olko pihahdelleet
passive		pihahdeltakoon	älköön pihahdeltako	passive	olkoon pihahdeltu	älköön olko pihahdeltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihahdellen	en pihahdelle	1st sing.	lienen pihahdellut	en liene pihahdellut
2nd sing.		pihahdellet	et pihahdelle	2nd sing.	lienet pihahdellut	et liene pihahdellut
3rd sing.		pihahdellee	ei pihahdelle	3rd sing.	lienee pihahdellut	ei liene pihahdellut
1st plur.		pihahdellemme	emme pihahdelle	1st plur.	lienemme pihahdelleet	emme liene pihahdelleet
2nd plur.		pihahdellette	ette pihahdelle	2nd plur.	lienette pihahdelleet	ette liene pihahdelleet
3rd plur.		pihahdellevat	eivät pihahdelle	3rd plur.	lienevät pihahdelleet	eivät liene pihahdelleet
passive		pihahdeltaneen	ei pihahdeltane	passive	lienee pihahdeltu	ei liene pihahdeltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		pihahdella		present	pihahteleva	pihahdeltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihahdellakseni pihahdellaksemme 2nd pihahdellaksesi pihahdellaksenne 3rd pihahdellakseen pihahdellaksensa		past	pihahdellut	pihahdeltu
2nd	inessive2	pihahdellessa	pihahdeltaessa	agent3	pihahtelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihahdellessani pihahdellessamme 2nd pihahdellessasi pihahdellessanne 3rd pihahdellessaan pihahdellessansa		negative	pihahtelematon
	instructive	pihahdellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	pihahtelemassa	—
	elative	pihahtelemasta	—
	illative	pihahtelemaan	—
	adessive	pihahtelemalla	—
	abessive	pihahtelematta	—
	instructive	pihahteleman	pihahdeltaman
4th4	verbal noun	pihahteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihahtelemaisillani pihahtelemaisillamme 2nd pihahtelemaisillasi pihahtelemaisillanne 3rd pihahtelemaisillaan pihahtelemaisillansa

Further reading

• “pihahdella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03