pihiä

Finnish

Etymology 1

pihi +‎ -iä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpihiæˣ/, [ˈpiɦiæ(ʔ)]
• Rhymes: -ihiæ
• Hyphenation^(key): pi‧hiä

Verb

pihiä (dialectal)

1. (intransitive) to scrimp
2. (transitive) to snatch, steal

Conjugation

Inflection of pihiä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihin	en pihi	1st sing.	olen pihinyt	en ole pihinyt
2nd sing.		pihit	et pihi	2nd sing.	olet pihinyt	et ole pihinyt
3rd sing.		pihii	ei pihi	3rd sing.	on pihinyt	ei ole pihinyt
1st plur.		pihimme	emme pihi	1st plur.	olemme pihineet	emme ole pihineet
2nd plur.		pihitte	ette pihi	2nd plur.	olette pihineet	ette ole pihineet
3rd plur.		pihivät	eivät pihi	3rd plur.	ovat pihineet	eivät ole pihineet
passive		pihitään	ei pihitä	passive	on pihitty	ei ole pihitty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihin	en pihinyt	1st sing.	olin pihinyt	en ollut pihinyt
2nd sing.		pihit	et pihinyt	2nd sing.	olit pihinyt	et ollut pihinyt
3rd sing.		pihi	ei pihinyt	3rd sing.	oli pihinyt	ei ollut pihinyt
1st plur.		pihimme	emme pihineet	1st plur.	olimme pihineet	emme olleet pihineet
2nd plur.		pihitte	ette pihineet	2nd plur.	olitte pihineet	ette olleet pihineet
3rd plur.		pihivät	eivät pihineet	3rd plur.	olivat pihineet	eivät olleet pihineet
passive		pihittiin	ei pihitty	passive	oli pihitty	ei ollut pihitty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihisin	en pihisi	1st sing.	olisin pihinyt	en olisi pihinyt
2nd sing.		pihisit	et pihisi	2nd sing.	olisit pihinyt	et olisi pihinyt
3rd sing.		pihisi	ei pihisi	3rd sing.	olisi pihinyt	ei olisi pihinyt
1st plur.		pihisimme	emme pihisi	1st plur.	olisimme pihineet	emme olisi pihineet
2nd plur.		pihisitte	ette pihisi	2nd plur.	olisitte pihineet	ette olisi pihineet
3rd plur.		pihisivät	eivät pihisi	3rd plur.	olisivat pihineet	eivät olisi pihineet
passive		pihittäisiin	ei pihittäisi	passive	olisi pihitty	ei olisi pihitty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		pihi	älä pihi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		pihiköön	älköön pihikö	3rd sing.	olkoon pihinyt	älköön olko pihinyt
1st plur.		pihikäämme	älkäämme pihikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		pihikää	älkää pihikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		pihikööt	älkööt pihikö	3rd plur.	olkoot pihineet	älkööt olko pihineet
passive		pihittäköön	älköön pihittäkö	passive	olkoon pihitty	älköön olko pihitty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pihinen	en pihine	1st sing.	lienen pihinyt	en liene pihinyt
2nd sing.		pihinet	et pihine	2nd sing.	lienet pihinyt	et liene pihinyt
3rd sing.		pihinee	ei pihine	3rd sing.	lienee pihinyt	ei liene pihinyt
1st plur.		pihinemme	emme pihine	1st plur.	lienemme pihineet	emme liene pihineet
2nd plur.		pihinette	ette pihine	2nd plur.	lienette pihineet	ette liene pihineet
3rd plur.		pihinevät	eivät pihine	3rd plur.	lienevät pihineet	eivät liene pihineet
passive		pihittäneen	ei pihittäne	passive	lienee pihitty	ei liene pihitty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		pihiä		present	pihivä	pihittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihiäkseni pihiäksemme 2nd pihiäksesi pihiäksenne 3rd pihiäkseen pihiäksensä		past	pihinyt	pihitty
2nd	inessive2	pihiessä	pihittäessä	agent4	pihimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihiessäni pihiessämme 2nd pihiessäsi pihiessänne 3rd pihiessään pihiessänsä		negative	pihimätön
	instructive	pihien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	pihimässä	—
	elative	pihimästä	—
	illative	pihimään	—
	adessive	pihimällä	—
	abessive	pihimättä	—
	instructive	pihimän	pihittämän
4th3	verbal noun	pihiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pihimäisilläni pihimäisillämme 2nd pihimäisilläsi pihimäisillänne 3rd pihimäisillään pihimäisillänsä

Synonyms

• (scrimp): pihistellä, kitsastella, nuukailla, säästää
• (snatch): pihistää, näpistää, varastaa

Further reading

• “pihiä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpihiæ/, [ˈpiɦiæ]
• Rhymes: -ihiæ
• Hyphenation^(key): pi‧hiä

Adjective

pihiä

1. partitive singular of pihi

Anagrams

• hipiä