polsi

Ingrian

Noun

polsi

1. Alternative spelling of poljzi
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 44:

     Hävittäjes tujulaisia, nämät linnut toovat inmihisille suurta polsia.

     In getting rid of parasites, these birds bring a large usefulness to the humans.

Declension

Declension of polsi (type 5/vahti, no gradation)
	singular	plural
nominative	polsi	polsit
genitive	polsin	polsiin, polsiloin
partitive	polsia	polsija, polsiloja
illative	polsii	polsii, polsiloihe
inessive	polsiis	polsiis, polsilois
elative	polsist	polsiist, polsiloist
allative	polsille	polsiille, polsiloille
adessive	polsiil	polsiil, polsiloil
ablative	polsilt	polsiilt, polsiloilt
translative	polsiks	polsiiks, polsiloiks
essive	polsinna, polsiin	polsiinna, polsiloinna, polsiin, polsiloin
exessive1)	polsint	polsiint, polsiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Italian

Noun

polsi m

1. plural of polso

Anagrams

• spoli

Latin

Verb

polsī

1. first-person singular perfect active indicative of pellō, alternative to pepuli.