rehkiä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *rehkidäk (earlier *reški-), probably borrowed from Proto-Germanic *þreskaną.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrehkiæˣ/, [ˈre̞hk̟iæ(ʔ)]
• Rhymes: -ehkiæ
• Syllabification^(key): reh‧ki‧ä

Verb

rehkiä

1. to work hard; to toil, to drudge

Conjugation

Inflection of rehkiä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rehkin	en rehki	1st sing.	olen rehkinyt	en ole rehkinyt
2nd sing.		rehkit	et rehki	2nd sing.	olet rehkinyt	et ole rehkinyt
3rd sing.		rehkii	ei rehki	3rd sing.	on rehkinyt	ei ole rehkinyt
1st plur.		rehkimme	emme rehki	1st plur.	olemme rehkineet	emme ole rehkineet
2nd plur.		rehkitte	ette rehki	2nd plur.	olette rehkineet	ette ole rehkineet
3rd plur.		rehkivät	eivät rehki	3rd plur.	ovat rehkineet	eivät ole rehkineet
passive		rehkitään	ei rehkitä	passive	on rehkitty	ei ole rehkitty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rehkin	en rehkinyt	1st sing.	olin rehkinyt	en ollut rehkinyt
2nd sing.		rehkit	et rehkinyt	2nd sing.	olit rehkinyt	et ollut rehkinyt
3rd sing.		rehki	ei rehkinyt	3rd sing.	oli rehkinyt	ei ollut rehkinyt
1st plur.		rehkimme	emme rehkineet	1st plur.	olimme rehkineet	emme olleet rehkineet
2nd plur.		rehkitte	ette rehkineet	2nd plur.	olitte rehkineet	ette olleet rehkineet
3rd plur.		rehkivät	eivät rehkineet	3rd plur.	olivat rehkineet	eivät olleet rehkineet
passive		rehkittiin	ei rehkitty	passive	oli rehkitty	ei ollut rehkitty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rehkisin	en rehkisi	1st sing.	olisin rehkinyt	en olisi rehkinyt
2nd sing.		rehkisit	et rehkisi	2nd sing.	olisit rehkinyt	et olisi rehkinyt
3rd sing.		rehkisi	ei rehkisi	3rd sing.	olisi rehkinyt	ei olisi rehkinyt
1st plur.		rehkisimme	emme rehkisi	1st plur.	olisimme rehkineet	emme olisi rehkineet
2nd plur.		rehkisitte	ette rehkisi	2nd plur.	olisitte rehkineet	ette olisi rehkineet
3rd plur.		rehkisivät	eivät rehkisi	3rd plur.	olisivat rehkineet	eivät olisi rehkineet
passive		rehkittäisiin	ei rehkittäisi	passive	olisi rehkitty	ei olisi rehkitty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rehki	älä rehki	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rehkiköön	älköön rehkikö	3rd sing.	olkoon rehkinyt	älköön olko rehkinyt
1st plur.		rehkikäämme	älkäämme rehkikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		rehkikää	älkää rehkikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rehkikööt	älkööt rehkikö	3rd plur.	olkoot rehkineet	älkööt olko rehkineet
passive		rehkittäköön	älköön rehkittäkö	passive	olkoon rehkitty	älköön olko rehkitty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rehkinen	en rehkine	1st sing.	lienen rehkinyt	en liene rehkinyt
2nd sing.		rehkinet	et rehkine	2nd sing.	lienet rehkinyt	et liene rehkinyt
3rd sing.		rehkinee	ei rehkine	3rd sing.	lienee rehkinyt	ei liene rehkinyt
1st plur.		rehkinemme	emme rehkine	1st plur.	lienemme rehkineet	emme liene rehkineet
2nd plur.		rehkinette	ette rehkine	2nd plur.	lienette rehkineet	ette liene rehkineet
3rd plur.		rehkinevät	eivät rehkine	3rd plur.	lienevät rehkineet	eivät liene rehkineet
passive		rehkittäneen	ei rehkittäne	passive	lienee rehkitty	ei liene rehkitty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rehkiä		present	rehkivä	rehkittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rehkiäkseni rehkiäksemme 2nd rehkiäksesi rehkiäksenne 3rd rehkiäkseen rehkiäksensä		past	rehkinyt	rehkitty
2nd	inessive2	rehkiessä	rehkittäessä	agent3	rehkimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rehkiessäni rehkiessämme 2nd rehkiessäsi rehkiessänne 3rd rehkiessään rehkiessänsä		negative	rehkimätön
	instructive	rehkien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rehkimässä	—
	elative	rehkimästä	—
	illative	rehkimään	—
	adessive	rehkimällä	—
	abessive	rehkimättä	—
	instructive	rehkimän	rehkittämän
4th4	verbal noun	rehkiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rehkimäisilläni rehkimäisillämme 2nd rehkimäisilläsi rehkimäisillänne 3rd rehkimäisillään rehkimäisillänsä

Derived terms

• rehkintä

 

Further reading

• “rehkiä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03