Ingrian

edit

Etymology

edit

From reknata (to calculate) +‎ -us.

Pronunciation

edit

Noun

edit

reknatus

  1. math problem
    • 1937, N. S. Popova, translated by A. Kolesova, Arifmetiikan oppikirja alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:
      Reknaa reknatukset.
      Calculate the math problems.

Declension

edit
Declension of reknatus (type 2/petos, no gradation)
singular plural
nominative reknatus reknatukset
genitive reknatuksen reknatuksiin
partitive reknatusta, reknatust reknatuksia
illative reknatuksee reknatuksii
inessive reknatuksees reknatuksiis
elative reknatuksest reknatuksist
allative reknatukselle reknatuksille
adessive reknatukseel reknatuksiil
ablative reknatukselt reknatuksilt
translative reknatukseks reknatuksiks
essive reknatuksenna, reknatukseen reknatuksinna, reknatuksiin
exessive1) reknatuksent reknatuksint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

edit